Komission IP Helpdesk julkaisi ohjeen Kiinan ja EU:n IPR-järjestelmien eroavaisuuksista
Ohjeen tarkoituksena on tarjota erityisesti rajallisilla resursseilla toimiville pienille- ja keskisuurille yrityksille ytimekkäästi tietoa Kiinan ja EU:n IPR-järjestelmien eroavaisuuksista. Tutkielmassa tarkastellut IPR-järjestelmät ovat pääpiirteittäin samantyyppisiä johtuen siitä, että Kiina on sitoutunut tärkeimpiin kansainvälisiin sopimuksiin. Tutkimus nosti esiin kuitenkin myös monia eroavaisuuksia.
Yleisesti ohjeessa huomautetaan, että Kiinassa lähtökohtaisesti vain rekisteröidyt IP-oikeudet nauttivat lainsäädännön suojaa, kun taas EU:ssa tietyin edellytyksin aiempi käyttö ilman rekisteröintiä voi oikeuttaa tietynasteiseen suojaan. Lisäksi Kiinassa on mahdollista hakea tuomioistuimilta suojaa IP-oikeudelle vasta kun sitä koskeva rekisteröinti on julkaistu, kun taas EU:ssa on pääsääntöisesti mahdollista toimeenpanna IP-oikeuksia tuomioistuintietä pitkin jo hakemuksen jälkeen.
Tavaramerkkien osalta ohjeessa todetaan, että Kiinassa rekisteröinti on suositeltavaa kääntää Kiinan kielelle. Käännöksen myötä syntyy kaksi erillistä rekisteröintiä. Kiinassa tavaramerkkirekisteröinti kestää keskimäärin yhden vuoden, kun EU:ssa yhteisömerkin rekisteröinnin saa keskimäärin 6-9 kuukaudessa.
Patenttioikeudessa Kiinan järjestelmän huomionarvoisena piirteenä on se, että jos keksintö on syntynyt Kiinassa, mutta se halutaan rekisteröidä ensin Kiinan ulkopuolella, oikeudet keksintöön omaavan tahon tulee lähettää Kiinan teollis- ja tekijänoikeusviranomaiselle keksinnön tiedot luottamuksellisuustutkimusta (”confidentiality examination”) varten. Sanktiona tämän laiminlyönnistä on se, että keksinnölle ei voi enää myöhemmin hakea Kiinassa patenttia. Lisäksi erityisesti tietokoneohjelmien patentoitavuudessa voi olla eroja, minkä vuoksi on tärkeää käyttää paikallista asiantuntijaa haettaessa tällaisille keksinnöille rekisteröintiä Kiinassa. Kiinassa on myös otettu käyttöön avoin lisenssimenetelmä, jolla patentinhaltija voi etukäteen vapaaehtoisesti sitoutua lisensioimaan patenttinsa standardisoidulla rojaltilla kenelle tahansa yksityishenkilölle tai yritykselle. Lisenssimenetelmällä patentinhaltija voi saada vähennyksiä tai jopa kokonaan vapautuksen vuosittaisista patenttimaksuista. Vastaavaa menetelmää ei ole EU:ssa käytössä.
Lääkealan patenttien osalta merkittävänä erona on se, että Kiinassa on otettu käyttöön vuonna 2020 patenttiliitäntäjärjestelmä (”patent linkage system”). Järjestelmä tarjoaa riidanratkaisumekanismin, jolla geneerisiä lääkkeitä ja niiden markkinalupia koskevat riidat voidaan ratkaista aikaisessa vaiheessa. Ohjeessa suositellaan, että pienet- ja keskisuuret lääkealan toimija, joilla on toimintaa Kiinassa, tutustuvat uuteen järjestelmään.
Lisäksi ohjeessa on lueteltu tiettyjä eroavaisuuksia mallioikeuksien, tekijänoikeuksien, maantieteellisten merkintöjen ja liikesalaisuuksien sääntelyssä. Ohje on luettavissa täällä.