Hyvitysmaksu laajenee pilviin?
Selvitysmies Markus Leikolan ehdottaman kolmipistemallin mukaan jatkossa hyvitysmaksu kerättäisiin kolmesta osasta:
1) laitteista ja alustoista,
2) pilvitallennuspalveluista ja niihin mahdollisesti liittyvistä sisältöpalveluista sekä
3) maksullisista kuluttajapalveluista ja tuotteista.
Tällöin yksittäisiin laitteisiin kohdistuvan hyvitysmaksun osuus pienenisi, mutta maksua kerättäisiin laajemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkossa hyvitysmaksun piiriin tulisivat mm. tietokoneet, tabletit, tulostimet, maksulliset pilvipalvelut, maksulliset verkkosisältöpalvelut, osa maksu-tv-kanavista sekä osa äänikirjoista sekä ääni- ja videotallenteista. Matkapuhelinten, paperikirjojen ja paperilehtien sisällyttäminen järjestelmään on jätetty avoimeksi. Nykyisin hyvitysmaksu perustuu laitteen tallennuskapasiteettiin, mutta jatkossa hyvitysmaksu sidottaisiin laitteen ja palvelun hintaan, josta hyvitysmaksun osuus olisi 0,5—1 prosenttia.
Sopimukset ja lisensoinnit selviksi
Leikolan ratkaisumallissa pyritään selvittämään myös sopimusvapauden ja lisensoinnin asemaa. Jatkossa tekijänoikeuden haltijalla olisi mahdollisuus valita kolmesta vaihtoehdosta. Hyvitysmaksujärjestelmän ulkopuolella olevista vaihtoehdoista oikeudenhaltija voisi valita joko Creative Commons -tyyppisen eli ns. vapaankäytön lisenssin tai tehokkaan teknisen suojauksen ja rajoitetun käyttöoikeuden lisenssin. Kolmantena vaihtoehtona olisi hyvitysmaksullinen käyttöoikeus. Hyvitysmaksu koskisi musiikki- ja av-teosten lisäksi myös muita sisältöjä, jolloin järjestelmän piirin kuuluisivat mm. valokuvaajat, kirjailijat ja freelancer-toimittajat sekä sellaiset kustantajat ja sisällönkokoajat, joille yksityinen kopiointi aiheuttaa tulonmenetyksiä.
Uudistuksen myötä televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut olisivat ehdotuksen mukaan lisensoinnin alaista toimintaa. Tv-yhtiöt ja operaattorit neuvottelisivat ensiksi keskinäisesti lisensoinnin hintatasosta, mutta jos asiassa ei päästäisi yksimielisyyteen, tilanne ratkaistaisiin sopimuslisenssillä. Fyysiset tallennusvälineet ovat korvautuneet erilaisilla pilvisisältö- ja tallennuspalveluilla, ja ehdotuksessa kehotetaan selventämään näiden palveluiden juridinen tila ennen kansainvälisten toimijoiden täysivaltaista tuloa Suomen markkinoille.
Uusi järjestelmä voimaan 2013?
Nykyiseen hyvitysmaksujärjestelmään kuuluva yksilöimätön osuus tilityksistä, eli ns. kollektiivikorvaukset, siirrettäisiin valtion budjettiin. Tällä hetkellä korvauksista jaetaan keskimäärin 40 % kollektiivisiin tarkoituksiin. Hyvitysmaksun hallinnointi kilpailutettaisiin ja samalla lisättäisiin hallinnon läpinäkyvyyttä sekä parannettaisiin eri sidosryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen. Hyvitysmaksujärjestelmälle aiemmin vaihtoehdoiksi tarjottu budjettirahoitus tai maksun kerääminen ns. Yle-veron yhteydessä näyttävät Leikolan mukaan poliittisesti vaikeammin toteutettavilta.
Uudistustyö hyvitysmaksujärjestelmän osalta jatkuu lausuntokierroksella ja asia etenee syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Ratkaisumallissa ehdotetaan aikataulua, jossa uusi malli astuisi voimaan vuoden 2013 alussa, mutta jos toimijoilla on merkittäviä vaikeuksia saada uudistuksen edellyttämät muutokset kuntoon tässä ajassa, voimaantulo siirtyisi heinäkuuhun 2013. Järjestelmä olisi aluksi voimassa 31.12.2016 saakka. (SM)
Markus Leikola: Ratkaisumalli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:11. 30 s. ISBN 978-952-263-147-3.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Ratkaisumalli_yksityisen_kopioinnin_hyvitysmaksulle.html
Hyvitysmaksu perustuu tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EC) määräykseen, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksesta tekijän oikeuteen päättää teoksestaan. Määräyksen mukaan kopiointi yksityiseen käyttöön voidaan sallia, jos kopioinnin aiheuttama mahdollinen haitta korvataan:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2001:167:0010:0019:FI:PDF