Globaali innovaatioindeksi 2013 – Innovointi elää ja voi hyvin hankalasta taloustilanteesta huolimatta

3.7.2013
Cornellin yliopisto, INSEAD ja WIPO ovat julkaisseet vuoden 2013 globaalin innovaatioindeksin (Global Innovation Index, GII). GII-raportin tehtävänä on verrata maailman valtioiden innovaatioihin liittyvää kyvykkyyttä ja niissä saavutettuja tuloksia.

 Vertailussa innovaatioiden huippumaana paikkansa säilytti Sveitsi ja toisena oli jälleen Ruotsi. Kärkiviisikkoon pääsivät myös sijoitustaan viime vuodesta parantaneet Yhdistynyt Kuningaskunta, joka nousi sijalta viisi kärkikolmikkoon, sekä Hollanti, joka nousi kuudennelta sijalta neljänneksi. Yhdysvallat nousi viidennelle sijalle oltuaan vuonna 2012 listassa kymmenennes. Suomi oli vertailussa kuudennella sijalla. Vuonna 2012 Suomi oli vertailussa sijalla neljä.

Sveitsin ja Ruotsin menestystä selittää se, että molemmat maat sijoittuivat 25 parhaan joukkoon kaikilla arvioitavilla osa-alueilla. Yhdistyneen Kuningaskunnan menestyksen takana on innovaatioille rakennettu hyvä perusta, vaikka sen rasitteena onkin työpanoksen tuottavuusasteen suhteellisen alhainen kasvu (growth in labor productive). Yhdysvallat hyötyy erityisesti huippuyliopistojensa tarjoamasta vahvasta koulutusperustasta, sekä ohjelmistoalan ja tietointensiivisien palveluiden kasvusta.

GII 2013 osoittaa, että listaus on pysynyt hämmästyttävän samanlaisena vuodesta toiseen. Listan 10 parasta ja 25 parasta valtiota ovat pysyneet samoina, joskin valtiot ovat vaihtaneet listan sisällä keskenään paikkaa. Joukko dynaamisia matalan tulotason ja keskitulotason maita, etunenässä Kiina, Costa Rica, Intia ja Senegal, ovat jo ohittaneet vertaisensa, mutta eivät ole vielä päässeet GII kärkipaikoille vuoden 2013 listauksessa. Yksi tulkinta, joka selittää tilannetta on, että innovatiivisuudessa on olemassa eräänlainen kynnys, jonka vertailussa menestyneet valtiot ovat ylittäneet. Innovaatiokynnyksen ylittämisen jälkeen sijoitukset vetävät luonnostaan puoleensa uusia sijoituksia, taidot taitoa ja innovaatiot kehittävät lisää innovaatioita, jotka mahdollistavat menestyksen jatkumisen.

Innovaatioilla on tärkeä rooli tulevaisuuden talouskasvun katalysaattoreina ja työpaikan luojina. Vuoden 2009 merkittävän pudotuksen jälkeen näyttäisi siltä, että yritykset sijoittavat jälleen kasvavassa määrin tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatioihin. Immateriaalioikeuksien hyödyntämisen näkökulmasta toipuminen on ollut nopeaa ja laaja-alaista. Esimerkiksi patenttihakemusten lukumäärä on koko ajan lisääntynyt maailmanlaajuisesti.  GII ottaa huomioon immateriaalioikeuksien ja tutkimus- ja kehitystyön lisäksi myös muut mekanismit, jotka muovaavat innovaatioiden globaalia dynamiikkaa. Havaittavissa on, että innovaatioiden luonne on muuttumassa entistä kansainvälisemmäksi ja hajanaisemmaksi. Vaikka vertailulistaa hallitsevat korkean tulotason maat, myös useat uudet valtiot ovat suuntautuneet entistä selkeämmin innovaatioihin. Esimerkiksi Kiina, Argentiina, Brasilia, Puola ja Venäjä ovat kasvavassa määrin panostaneet tutkimus- ja kehitystyöhön.  Suuri osa globaaleista patenttihakemuksista ja patenteista tulee nykyisin nousevilta markkinoilta, erityisesti Kiinasta.

Suomessa suotuisa ympäristö innovoinnille

Suomi sijoittui ensimmäiseksi henkisen pääoman (human capital) ja tutkimuksen sekä poliittisen, hallinnollisen ja liiketoiminnan ympäristön osa-alueilla. Suomi myös huomioitiin ”globaalin innovaatioiden ihannetiimin” kokoonpanossa poliittisen vakauden ja uusien liiketoimintamallien kehittämisen mallimaana. Vertailussa Suomen heikkona osa-alueena nähtiin markkinoiden kehittyneisyys (market sophistication), joskin tässäkin listassa sijoitus oli 19:säs. Yksittäisten indikaattorien tasolla Suomi saavutti ensimmäisen sijan muun muassa poliittisessa vakaudessa, hallinnon tehokkuudessa, lehdistön vapaudessa  sekä IT-alan liiketoimintamallien luomisessa . Suomen heikkouksina vertailussa pidettiin muun muassa ulkomaisten suorien sijoitusten nettosisäänvirtausta (foreign direct investment net inflow), bruttokansantuotetta suhteessa energian käyttöön (GDP per unit of energy use), alueellisen kilpailun voimakkuutta (intensity of local competition) sekä bruttokansantuotteen kasvuastetta henkilöä kohden (growthrate of GDP per person engaged).

GII on julkaistu lähes vuosittain vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2013 raportti toteutettiin yhteistyökumppaneiden Booz & Companyn, Intian teollisuuden konfederaation (the Confederation of Indian Industry), du:n ja Huawein kanssa. (SL)

WIPOn lehdistötiedote 1.7.2013:

http://www.wipo.int/pressroom/en/articles/2013/article_0016.html

The Global Innovation Index 2013 – The Local Dynamics of Innovation: 

http://www.wipo.int/export/sites/www/freepublications/en/economics/gii/gii_2013.pdf

The Global Innovation Index 2013 viralliset sivut (lisätietoa aikaisemmista raporteista, data-analyyseista yms.):

http://www.globalinnovationindex.org/content.aspx?page=GII-Home

Share: