GESAC:n tuottama tutkimus: Luovuuteen perustuva talous ennen ja jälkeen koronan

27.1.2021

Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC:n (European Grouping of Societies of Authors and Composers) tuottama tutkimus kuvaa Euroopan luovien toimialojen kasvua ennen pandemiaa sekä koronan niille aiheuttamia vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa esitetään kulttuurin ja luovan alan toipumista edistäviä suosituksia sekä mahdollisuuksia, joilla kulttuuri voi osallistua EU:n talouden elvyttämiseen.

EY:n toteuttamassa tutkimuksessa luovaan alaan luettiin perinteiset kulttuurialat kuten kuvataiteet, musiikki, esittävä taide ja kirjallisuus, mutta myös esimerkiksi arkkitehtuurin, median ja peliteollisuuden osa-alueet. Uusilla aloilla katsottiin olevan keskeinen rooli myös korona-ajan jälkeisessä talouden jälleenrakennuksessa.

Tutkimuksen mukaan kulttuuri ja luovat alat kasvoivat viime vuosina Euroopassa keskimääräistä nopeammin, ja niillä olikin merkittävä rooli Euroopan taloudessa. Vuonna 2019 kulttuurin ja luovan alan ydintoiminnot muodostivat 643 miljardin euron liikevaihdon ja 253 miljardin euron yhteenlasketun arvonlisän myötä 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta. Alojen taloudellinen vaikutus on siis suurempi kuin esimerkiksi tietoliikenteellä, teknologialla, lääketeollisuudella tai autoteollisuudella

Aloilla on myös merkittävä työllisyysvaikutus, sillä vuonna 2019 kulttuuri ja luovat alat työllistivät EU:n jäsenvaltioissa yli 7,6, miljoonaa ihmistä. Luovilla aloilla on myös runsaasti kasvupotentiaalia, sillä vuoden 2013 jälkeen niille syntynyt noin 700 000 työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin 10 % kasvua. Esimerkiksi peliala, mainonta, arkkitehtuuri ja musiikki kasvoivat vuosien 2013-2019 välisenä aikana yli 4 % vuodessa ja audiovisuaaliset teokset, radio, kuvataiteet, esittävä taide ja kirjallisuus 0,5–3 % vuodessa. Ainoastaan lehdistön tulos kärsi (-1,7 %), mikä johtui vaikeasta siirtymästä painettujen ja sähköisten tuotteiden välillä. Osittain kasvu on johtunut digitalisaatiosta ja uusien digitaalisten teknologioiden käyttöönotosta, mutta myös luovilla aloilla toimivien yritysten mittavilla investoinneilla on oma osuutensa kehityksessä.

Tutkimuksessa käsitellään myös laajasti koronan vaikutuksia kulttuuriin ja luoville aloille. Tutkimuksen mukaan alojen kokonaisliikevaihto EU-maissa laski 444 miljardiin euroon vuonna 2020, mikä on 199 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Liikevaihto laski kaiken kaikkiaan 31 %, minkä seurauksena koronavirus on iskenyt luovalle alalle vielä matkailualaa ja autoteollisuutta pahemmin. Kulttuuri ja luovat alat ovat heti lentoliikenteen jälkeen pahiten koronasta kärsinyt toimiala.

Tutkimuksessa pyrittiin kulttuuria ja luovia aloja edustavia asiantuntijoita haastattelemalla tunnistamaan keskeisimmät haasteet, joiden ratkaiseminen on asetettava etusijalle luovan talouden toipumisen ja kasvun edistämiseksi. Ensinnäkin luovien alojen yrityksille ja organisaatioille tulisi tarjota merkittävää julkista rahoitusta. Päättäjien tulisi myös luoda oikeudellinen kehys, joka mahdollistaisi yksityiset investoinnit, tarjoaisi mahdollisuuden saada riittävästi tuottoa luovista sisällöistä ja takaisi tekijöiden asianmukaisen tulotason. Tutkimuksen mukaan parhaillaan Suomessa implementoitavana oleva tekijänoikeusdirektiivi on keskeinen lainsäädäntöhanke, jolla rakennetaan luovan talouden toimijoille edellytykset toimia alustajättien puristuksessa. Ideaalitilanteessa kulttuurin voimaa voitaisiin hyödyntää koko yhteiskunnan kehityksen kiihdyttäjänä, kun luovat alat ja niiden miljoonat osaajat yhdistettäisiin muihin sektoreihin kuten matkailuun, tutkimukseen ja koulutukseen.

Linkin tutkimusta käsittelevään Teoston tiedotteeseen löydät täältä ja tutkimuksen verkkosivustolle täältä.

(HM)