Game of chairs – EU-tekijänoikeus esteenä Bernin yleissopimuksen vastavuoroisuuslausekkeen soveltamiselle jäsenvaltioissa

Alankomaiden korkein oikeus (Hoge Raad der Nederlanden) on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta (EUT) tapauksessa Kwantum v Vitra C‑227/23, joka käsittelee EU jäsenvaltioiden mahdollisuutta soveltaa Bernin yleissopimuksen vastavuoroisuuslausekketta käyttötaiteen osalta.

Vitra- niminen sveitsiläinen yritys valmistaa kuuluisia designtuoleja ”Dining Sidechair Wood (DSW)”, jotka on suunnitellut vuonna 1948 yhdysvaltalaiset suunnittelijat Charles ja Ray Eames. Vitra haastoi oikeuteen Kwantum- yrityksen, joka toimii huonekalujen myymäläketjuna Alankomaissa ja Belgiassa. Vitra väitti, että Kwantumin vuodesta 2014 alkaen tarjoama ”Paris”- tuoli loukkasi sen DSW- tuolin tekijänoikeutta. Vitra voitti valitettuaan ensimmäisestä tuomiosta ja Haagin muutoksenhakutuomiostuin totesi, että Paris-tuoli loukkaa DSW-tuolin tekijänoikeutta.

Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta perustuu kansallisen kohtelun periaatteelle. Tästä on säädetty yleissopimuksen 2 artiklassa, jonka mukaan allekirjoittajamaiden kansalaisilla on muissa allekirjoittajamaissa lähtökohtaisesti samat oikeudet kuin kotimaisilla tekijöillä. Tähän on kuitenkin poikkeus artiklan 7 kohdassa ”vastavuoroisuutta koskeva lauseke”, joka liittyy käyttötaiteen teoksiin. Poikkeuksen mukaan sovelletun taiteen teokset, ”joita niiden alkuperämaassa suojataan vain muotoilun tuotteina tai malleina, saavat toisessa [tällä yleissopimuksella perustetun liiton maassa] vain sellaista erityissuojaa, jota tuossa maassa annetaan muotoilun tuotteille tai malleille; ellei tuossa maassa tällaista erityissuojaa anneta, suojataan näitä teoksia kuitenkin taiteellisina teoksina”.

EU:ssa käyttötaidetta voidaan suojata oikeuksien kumulaation periaatteen mukaisesti sekä malli- että tekijänoikeuslainsäädännöllä. Yhdysvalloissa käyttöesineet voivat saada tekijänoikeussuojaa vain siinä määrin kuin esteettiset piirteet voidaan erottaa hyödyllisistä piirteistä. Näin ollen vastavuoroisuuslauseke on voinut estää yhdysvaltalaisten suunnittelijoiden mahdollisuuden hyötyä EU:n jäsenvaltioissa tekijänoikeussuojasta.

Haagin muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä perusteltiin niin, että Bernin yleissopimuksen artiklan 2(7) ei tulisi soveltaa, sillä  Yhdysvaltojen sääntely ei estä käyttötaiteen teoksien suojaamista tekijänoikeudella, jolloin tekijänoikeussuoja voidaan periaatteessa tunnustaa Belgiassa tai Alankomaissa, vaikka teoksen alkuperämaa on Yhdysvallat. Tästä tulkinnasta Kwantum valitti Alankomaiden korkeimpaan oikeuteen, joka päätti esittää EUT:lle kysymyksen siitä: Voivatko EU:n jäsenvaltiot vedota Bernin yleissopimuksen artiklan 2(7) ja asettaa omia vastavuoroisuussääntöjä käyttötaiteen osalta vai onko tällainen mahdollisuus suljettu pois EU:n lainsäädännössä?

5. syyskuuta julkisasiamies antoi ratkaisuehdotuksensa asiassa. EU-tekijänoikeus antaa suojaa teoksille riippumatta teoksen tai tekijän alkuperämaasta. InfoSoc-direktiivin  2001/29 ”teos” käsite on EU-oikeuden itsenäinen käsitte eikä direktiivissä tai siihen liittyvässä oikeuskäytännössä ole asetettu edellytystä, että käsitettä voitaisiin soveltaa vain jäsenvaltioista peräisin oleviin teoksiin.  Käsillä olevan tapauksen tilanteen huonekaluihin eli  käyttötaiteeseen sovelletaan InfoSoc-direktiivin takaamaa tekijänoikeussuojaa (Cofemel C‑683/17 ja Brompton C‑833/18) riippumatta siitä, ovatko teokset EU:sta, ETA:sta tai kolmannesta maasta.

Näin ollen InfoSoc-direktiivin voidaan katsoa toteuttavan lainsäätäjän aikomusta luopua Bernin yleissopimuksen vastavuoroisuuslausekkeen soveltamisesta. Direktiivi ei tee erottelua alkuperämaan tai tekijöiden kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella. Julkisasiamies totesi, että EU:n tekijänoikeus on esteenä jäsenvaltioiden vapaudelle soveltaa Bernin yleissopimuksen 2(7) artiklaa ja poiketa EU:n tekijänoikeuslainsäädännöstä teosta vastaan, jonka alkuperämaa on Yhdysvallat. Julkisasiamies katsoi, että vastavuoroisuuslausekkeen soveltamatta jättäminen unionin oikeudessa ei ole ristiriidassa unionin tai jäsenvaltioiden kyseisen yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden kanssa.

Tapaus tuo esille epäselvyyttä EU:n sääntelyn ja kansainvälisten teollis- ja tekijänoikeussääntelyn soveltamisen välillä, johon myös voidaan odottaa EU:n lainsäätäjän ottavan kantaa.

Alkuperäiset uutiset löydät täältä ja täältä, joista löydät myös kuvat tapauksen tuoleista.

Kuva: iStock/ Phiwath Jittamas