EUT:n ratkaisu tavaramerkkien välisen sekaannusvaaran arvioinnista
EUT antoi 11.6.2020 ratkaisun tavaramerkkien välisen sekaannusvaaran arviointia koskevassa asiassa C-115/19 P, jossa olivat vastakkain China Construction Bank Corp. (jäljempänä CCB) ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO. Asia koski tavaramerkkiasetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkintaa.
Unionin yleinen tuomioistuin oli 6.12.2018 antanut tuomion, jossa se hylkäsi EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan tekemän väitemenettelyä koskevan päätöksen kumoamista koskevan kanteen. Väitemenettelyssä oli vastakkain CCB ja Groupement des cartes bancaires (Groupement). CCB oli hakenut CCB-merkin rekisteröintiä EU-tavaramerkiksi vuonna 2014, mitä vastaan Groupement teki väitteen muun ohella pankkitoiminnan osalta vedoten sen vuonna 1999 rekisteröimään EU-tavaramerkkiin. Asia eteni muutoksenhaun kautta EUT:n käsiteltäväksi. EUT:ssa oli kyse unionin yleisen tuomioistuimen perustelujen arvioinnista, joiden CCB katsoi sisältävän oikeudellisen virheen erityisesti sekaannusvaaran arvioinnin osalta.
EUT muistutti ensinnäkin, että merkkien samankaltaisuuden arviointi ja tavaramerkin laajan tunnettuuden sekä erottamiskyvyn arviointi on tehtävä erillään, eikä toisen perusteella voi tehdä päätelmiä toisen osalta. Sen vuoksi on oikeudellisesti virheellistä arvioida kyseisten merkkien samankaltaisuutta aikaisemman tavaramerkin maineen perusteella. Valituksenalaisessa tuomiossa ei EUT:n mukaan oltu asianmukaisesti arvioitu aikaisemman tavaramerkin mainetta ja erottamiskykyä. Tämä johtui siitä, että tavaramerkin kattamien palveluiden eli rahoitusasioiden, raha-asioiden ja pankkiasioiden osalta ei oltu tehty kyseistä arviota. Näiden palveluiden osalta olisi tullut arvioida, oliko olemassa vaara, että yleisö voisi virheellisesti luulla CCB:n rekisteröiväksi haetun tavaramerkin tarjoamien palvelujen olevan peräisin Groupement:lta tai tähän yhteydessä olevasta yrityksestä.
EUT:n päätyi katsomaan, että unionin yleisen tuomioistuimen päätelmää, jonka mukaan aikaisemman tavaramerkin erottamiskykyä oli arvioitu oikein, ei oltu perusteltu riittävästi. Tämä koski myös sekaannusvaaran kokonaisarviointia. Perustelujen puutteellisuus ja tutkimiseen liittynyt oikeudellinen virhe johtivat siihen, että valituksenalainen tuomio oli kumottava. EUT kumosi unionin yleisen tuomioistuimen 6.12.2018 antaman tuomion sekä EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 14.6.2017 tekemän päätöksen.
Ratkaisu on luettavissa täältä.
(AL)