EUT:lta ratkaisu yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen toimivallasta

31.7.2017
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 13.7.2017 ratkaisun yhteisömalliin liittyvää vahvistuskannetta koskeneessa asiassa C-433/16 Bayerische Motoren Werke AG (BMW) v. Acacia Srl (Acacia). Ratkaisun mukaan hiljaista sopimusta oikeuspaikasta ei synny, vaikka vastaaja olisi kiistänyt tuomioistuimen toimivallan vain toissijaisesti muihin oikeudenkäyntiväitteisiin nähden. Yhteisömalliasetuksen toimivaltasääntöjä sovelletaan myös vahingonkorvaus- ja kilpailuoikeudellisiin vaatimuksiin, jotka edellyttävät vahvistuskanteen hyväksymistä.

Acacia valmisti jäljennöksiä autonvalmistajien vanteista ja markkinoi niitä omalla WSP Italy –merkillään. Vanteet oli rekisteröity yhteisömalleiksi, mutta Acacia katsoi jäljennösten kuuluvan yhteisömalliasetuksen (6/2002) ns. korjaamislausekkeen (110 art. 1 kohta) piiriin. Acacia oli nostanut Napolin tuomioistuimessa kanteen BMW:tä vastaan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä sekä sen vahvistamiseksi, ettei se loukannut BMW:n yhteisömallia. BMW esitti väitteen tiedoksiannon pätemättömyydestä sekä toissijaisesti tuomioistuimen toimivallan puuttumisesta. Kun Napolin tuomioistuin jatkoi prosessia, BMW vaati italialaisessa kassaatiotuomioistuimessa, että tuomioistuimen toimivaltaa koskeva kysymys käsiteltäisiin ensin. Acacian mukaan BMW oli hyväksynyt toimivallan vedotessan toimivallan puuttumiseen ainoastaan toissijaisesti.

Kassaatiotuomioistuin esitti EUT:lle ennakkoratkaisukysymyksiä toimivallan tulkinnasta Bryssel I –asetuksen (44/2001) mukaan sekä yhteisömalliasetuksen toimivaltasäännösten (art. 79-82) suhteesta yleisiin toimivaltasäännöksiin. Yhteisömallia koskevan vahvistuskanteen toimivaltainen tuomioistuin on vastaajan kotipaikan yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin, elleivät osapuolet ole sopineet muuta. EUT totesi, että hiljaista sopimusta oikeuspaikasta ei synny, jos vastaaja ensimmäisessä vastauksessaan yksiselitteisesti ilmaisee tahtonsa riitauttaa tuomioistuimen toimivalta. Näin on siinäkin tapauksessa, että toimivallan puuttumista koskeva väite esitetään toissijaisesti muihin samassa puolustautumistoimessa esitettyihin oikeudenkäyntiväitteisiin nähden.

EUT vastasi myös kysymykseen siitä, voidaanko yhteisömalliasetuksen mukainen vahvistuskanne saattaa ainoastaan vastaajan EU-kotijäsenvaltion yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen ratkaistavaksi. EUT:n mukaan yhteisömalliasetuksen mukainen vahvistuskanne käsitellään siinä jäsenvaltiossa, jossa vastaajalla on kotipaikka, ellei muuta johdu oikeuspaikkaa koskevasta sopimuksesta tai vireilläoloa tai kanteiden yhdessä käsittelyä koskevista säännöistä. Myös sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevan Bryssel I –asetuksen säännön (5 art. 3 kohta) soveltaminen on poissuljettu yhteisömalliasetuksessa.

Viimeiseksi kassaatiotuomioistuin tiedusteli, voidaanko Bryssel I –asetuksen 5 artiklan 3 kohtaa soveltaa määräävän markkina-aseman väärinkäytön ja vilpillisen kilpailun toteamista koskeviin vaatimuksiin, jotka on esitetty negatiivista vahvistuskannetta koskevan asian yhteydessä. EUT totesi, että tällaisten vaatimusten hyväksyminen edellyttää ensin vahvistuskanteen ratkaisemista. Jos mainittua artiklaa sovellettaisiin tällaisten kanteiden yhteydessä, mahdollistaisi se yhteisömalliasetuksen toimivaltasäännösten kiertämisen. Näin ollen ko. artiklaa ei voida soveltaa, vaan myös kilpailuoikeudelliset väitteet on käsiteltävä yhteisömalliasetuksen mukaisessa toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Ratkaisu luettavissa Curia-tietokannassa.

(JR)

Share: