EUT: Seattle Genetics-tuomion vaikutus myöhemmän tapauksen tulkinnassa
Incyte Corporation omisti patentin E013235, jolle oli myönnetty lisäsuojatodistus 24.8.2027 asti ja mainitun voimassaoloajan alkupäivämääräksi otettiin päivämäärä, jolloin todistus oli myönnetty.
Lisäsuojatodistuksen myöntämisratkaisun jälkeen unionin tuomioistuin totesi Seattle Genetics -tuomiossaan, että lisäsuojatodistusasetuksen (N:o 469/2009) 13 artiklan 1 kohtaa oli tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettu ”ensimmäisen [unionissa] myönnetyn myyntiluvan myöntämispäivä” oli päivä, jona myyntilupapäätös annettiin tiedoksi sen adressaatille.
Incyte Corporation pyysi ennakkoratkaisua pyytäneeltä tuomioistuimelta lisäsuojatodistuksen oikaisemista. Incyte Corporationin mukaan lisäsuojatodistuksen päivämäärät olivat väärin ja se perusti vaatimuksensa edellä mainittuun Seattle Genetics –tuomioon.
Vaikuttaako myöhempi tuomio artiklan tulkintaan?
Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys oli, oliko lisäsuojatodistusasetuksen 18 artiklaa tulkittava siten, että ensimmäisen markkinoille saattamista koskevan luvan päivämäärä – sellaisena kuin se mainitaan lisäsuojatodistusta koskevassa hakemuksessa – on väärä kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa se on johtanut mainitun todistuksen voimassaoloajan laskentatapaan, joka ei ole asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukainen sellaisena kuin sitä on tulkittu unionin tuomioistuimen myöhemmässä tuomiossa.
Lisäsuojatodistusasetuksen 18 artiklan mukaan lisäsuojatodistuksen myöntämisestä tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta samalla tavalla kuin kansallisen lainsäädännön mukaisiin vastaavanlaisiin päätöksiin, jotka koskevat kansallisia patentteja. EUT:n mukaan edellä mainittua artiklaa on tulkittava asetuksen N:o 1610/96 17 artiklan 2 kohdan valossa, jonka mukaan lisäsuojatodistuksen antamiseen voidaan hakea muutosta todistuksen voimassaoloajan oikaisemiseksi, silloin kun todistushakemuksessa olevan ensimmäisen unionissa markkinoille saattamista koskevan luvan päivämäärä on väärä.
Kuten edellä on mainittu, unionin tuomioistuin on todennut Seattle Genetics -tuomiossa, että lisäsuojatodistusasetuksen säännöksessä tarkoitettu ”ensimmäisen [unionissa] myönnetyn myyntiluvan myöntämispäivä” on päivä, jona myyntilupapäätös annetaan tiedoksi sen adressaatille. EUT:n mukaan tulkinta, jonka unionin tuomioistuin on omaksunut edellä mainitussa tuomiossa selventää ja täsmentää kyseisen oikeussäännön merkitystä ja ulottuvuutta niin, että kyseisestä tulkinnasta ilmenee, miten tätä oikeussääntöä täytyy tai olisi täytynyt tulkita ja soveltaa sen voimaantulosta lähtien.
Tästä seuraa, että päivämäärä, jonka olisi pitänyt olla Incyte Corporationin esittämässä lisäsuojatodistusta koskevassa hakemuksessa ja joka patenttiviranomaisen olisi pitänyt ottaa huomioon lisäsuojatodistuksen voimassaoloaikaa laskettaessa, on päivä, jona lisäsuojatodistuksesta tehty päätös annettiin tiedoksi sen adressaatille. Tästä poikkeavia lisäsuojatodistusta koskevassa hakemuksessa mainittuja päivämääriä on pidettävä väärinä.
Onko toimivaltaisen kansallisen viranomaisen oikaistava päivämäärä viran puolesta?
EUT:lle asetettu toinen kysymys oli, oliko toimivaltaisen kansallisen viranomaisen oikaistava viran puolesta kyseisen lisäsuojatodistuksen päättymispäivämäärää, jotta todistus olisi Seattle Genetics -tuomiossa annetun unionin oikeuden tulkinnan mukainen kyseessä olevassa tilanteessa, jossa kansallisessa lainsäädännössä asetettu määräaika hakea muutosta mainitun lisäsuojatodistuksen myöntämispäätökseen oli jo päättynyt.
EUT:n mukaan Incyte Corporationin pyytämä muutos oli luonteensa vuoksi omiaan vaarantamaan oikeusvarmuutta vähemmän kuin sellaiset huomattavammat muutokset, jotka riippuvat uudelleen tutkimisesta.
Artiklaa oli siis EUT:n mukaan tulkittava siten, että kun todistushakemuksessa oleva ensimmäisen unionissa markkinoille saattamista koskevan luvan päivämäärä oli väärä ja kun tästä seurasi, että myös kyseisen todistuksen voimassaoloaika oli ollut väärä, todistuksen haltijalla oli mainitun säännöksen nojalla mahdollisuus tehdä oikaisuhakemus suoraan mainitun todistuksen myöntäneelle viranomaiselle. Lisäksi tällainen oikaisuhakemus oli voitava tehdä mainitulle viranomaiselle niin kauan kuin kyseessä olevan todistuksen voimassaoloaika ei ollut päättynyt.
(EH)
Ratkaisu luettavissa:
http://curia.europa.eu/juris/celex.jsf?celex=62016CJ0492&lang1=fi&type=TXT&ancre=