EUT: Rekisteröimätön yhteisömalli saa suojaa EU-oikeudessa

4.3.2014
Euroopan unionin tuomioistuin käsitteli 13.2.2014 antamassaan tuomiossa (C-479/12) rekisteröimättömien yhteisömallien suojaamiseen liittyviä oikeussääntöjä yhteisömallista annetun asetuksen (6/2002) tulkinnassa.

Tuomioistuin linjasi, että rekisteröimätön malli on voinut kohtuudella tulla unionissa samalla alalla toimivien tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä, kun mallin kuvia on jaettu alalla toimiville kauppiaille. Rekisteröimätön yhteisömalli ei kuitenkaan ole voinut tulla kohtuudella kyseisellä alalla toimivien toimijoiden tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä unionin alueella, jos se on saatettu vain yhden alalla työskentelevän yrityksen tietoon tai esitelty vain unionin ulkopuolella sijaitsevan yrityksen näytetiloissa.

MBM Joseph Duna ja sen kilpailija Gautzsch Groshandel myyvät puutarhakalusteita. MBM vaati myymälleen puutarhapaviljongille rekisteröimättömien yhteisömallien suojaa saksalaisessa Düsseldorfin alueellisessa tuomioistuimessa, ja väitti Gautzschen vastaavaa tuotetta jäljennökseksi omasta mallistaan.

MBM:n mukaan kyseessä oleva malli puutarhapaviljongista oli luotu syksyllä 2004. Se sisältyi ”uutuustuotteet”-lehtiseen, jota oli jaettu vuoden 2005 huhti-toukokuussa huonekalujen ja puutarhakalusteiden suurimmille kauppiaille sekä saksalaisille sisäänostajaryhmille. Gautzsch kiisti MBM:n väitteen perustelemalla, että Zhente-niminen yritys oli luonut heidän markkinoimansa puutarhapaviljongin mallin itsenäisesti vuoden 2005 alussa tietämättä MBM:n mallista. Gautzschen markkinoimaa mallia oli esitelty Zhenten näyttelytiloissa Kiinassa maaliskuussa 2005 ja saman vuoden kesäkuussa se oli lähetetty Belgiaan Kosmos-yhtiölle. Gautzsch väitti, että MBM oli ollut tietoinen mallin olemassaolosta syyskuusta 2005 lähtien.

Tunnetuksi tulemisen ulottuvuus

EUT:ta pyydettiin ottamaan kantaa yhteisömalliasetuksessa käytetyn käsitteen ”tunnetuksi tuleminen” ulottuvuuteen. Ensimmäinen kysymys oli onko rekisteröimätön malli, jonka suojaamista MBM vaati, tullut tunnetuksi asetuksen tarkoittamalla tavalla, kun mallin kuvia oli jaettu alalla toimivien kauppiaiden tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä unionin alueella. Toisaalta kansallinen tuomioistuin kysyi oliko Gautzschin malli, jota MBM syytti oman mallinsa jäljennökseksi, tullut tunnetuksi aikaisemmin, kun malli oli tullut vain yhden unionissa toimivan yrityksen tietoon ja se oli asetettu näytteille tavanomaisen markkinaseurannan ulkopuolella olevassa yrityksen näyttelytilassa Kiinassa. Kolmas kysymys oli, onko rekisteröimättömän yhteisömallin haltijalla todistustaakka siitä, että kiistanalainen käyttö johtuu suojatun mallin jäljentämisestä.

Tuomioistuin vastasi ensimmäiseen kysymykseen tunnetuksi tulemisen olevan mahdollista siten, että mallin kuvia on jaettu kyseisellä alalla toimiville kauppiaille. Kansallisen tuomioistuimen päätettäväksi kuitenkin jää, onko olemassa olevien olosuhteiden osalta näin tapahtunut. EUT painotti, että yhteisömalliasetuksessa ei rajoita niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden toiminnan luonnetta, joiden katsotaan kuuluvan kyseisellä alalla toimiviin tahoihin.

Toisen kysymyksen osalta tuomioistuin vastasi kieltävästi linjaamalla, että jos malli on saatettu vain yhden ainoan alalla toimivan yrityksen tietoon tai esitelty vain unionin ulkopuolella sijaitsevan yrityksen näyttelytiloissa, se ei kohtuudella ole voinut tulla muiden alalla toimivien tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Myös tämä asia on arvioitava käsiteltävänä olevan asian olosuhteiden perusteella kansallisen tuomioistuimen toimesta, ja joissain tapauksissa kuvatunlainen tietoon saattaminen voi riittää siihen, että mallin katsotaan tulleen muiden toimijoiden tietoon.

Kysymykseen todistustaakasta EUT painotti, että todistustaakan määrittäminen ei voi perustua puhtaasti kansalliseen oikeuteen, koska tällöin yhteisömalleille annettava suoja vaihtelisi jäsenmaan kansallisen lain mukaan. EUT linjasi, että suojatun mallin haltijan on osoitettava, että kiistanalainen käyttö johtuu kyseisen mallin jäljentämisestä, mutta jos todistustaakan asettaminen mallin haltijalle tekee todistelun mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi, on kaikkien kansallisessa oikeudessa annettujen menettelykeinojen käyttö tarpeen todistelun helpottamiseksi.

Tuomio C-479/12 löytyy kokonaisuudessaan Curia-tietokannasta osoitteesta http://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/

(TV)

Share: