EUT:lta ratkaisu kansallisen oikeuden soveltamisesta EUIPO:n mitättömyysmenettelyssä
Asiassa oli kyse Gilbert Szajnerin rekisteröityyn EU-tavaramerkkiin LAGUIOLE kohdistuvasta mitätöintikanteesta, jonka oli tehnyt aiempaan oikeuteen toiminimen perusteella vedonnut Forge de Laguiole SARL, joka on erikoistunut mm. keittiövälineiden valmistukseen. Vaatimuksen tultua hylätyksi EUIPO:n mitättömyysosastossa väitteentekijä valitti EUIPO:n ensimmäiseen valituslautakuntaan, joka hyväksyi valituksen osittain. Se katsoi, että ranskalaisen oikeuskäytännön mukaan toiminimi on lähtökohtaisesti suojattu kaikille yrityksen toimialan sisältämille toiminnoille.
Szajner vaati EUYT:lta valituslautakunnan päätöksen kumoamista. EUYT kumosi päätöksen siltä osin kuin valituslautakunta oli katsonut tunnusmerkkien välillä olevan sekaannusvaaran muiden kuin niiden tavaroiden osalta, jotka kuuluivat toiminimellä tosiasiallisesti harjoitettuun toimintaan. EUYT oli ottanut ratkaisussaan huomioon Ranskan kansallisen tuomioistuimen (Cour de cassation, kassaatiotuomioistuin) tuomion, jonka mukaan ”toiminimi saa suojaa vain sille toiminnalle, jota yhtiö todella harjoittaa, eikä sille, joka mainitaan sen perustamisasiakirjoissa”.
EUIPO vaati EUYT:n tuomion kumoamista EUT:lta. Sen mukaan EUYT otti valituslautakuntien päätöksiin kohdistuvan laillisuusvalvontansa laajuuden virheellisesti huomioon, kun se tutkiessaan päätöksen laillisuutta arvioi kyseisen päätöksen jälkeen annettua Ranskan kansallisen tuomioistuimen tuomiota. EUT totesi, että EUYT:n on voitava ottaa laillisuusvalvonnassaan huomioon myös se, miten valituslautakunnan tarkasteleman kansallisen oikeussäännön tulkinta on kehittynyt kansallisissa tuomioistuimissa valituslautakunnan päätöksen tekemisen jälkeen, kun kyse on EU-tavaramerkkiasetuksen 8(4) artiklan soveltamista koskevasta riita-asiasta. Edellytyksenä on, että osapuolilla on ollut EUYT:ssa mahdollisuus esittää huomautuksia kyseisestä ratkaisusta. Mikäli EUYT rajoittuisi soveltamaan kansallista oikeutta sellaisena kuin kansalliset tuomioistuimet ovat sitä tulkinneet valituslautakunnan päätöksen tekohetkellä, seurauksena voisi olla EU-tavaramerkin rekisteröinnin epääminen tai mitättömäksi julistaminen, vaikka sille ei olisi perusteita kansallisen oikeussäännön nojalla enää EUYT:n tuomion antamisen ajankohtana. Valituslautakunnan päätöksen jälkeen ilmennyt seikka, jonka perusteella päätös perustuu kansallisen oikeuden virheelliseen tulkintaan, ei voi olla esteenä tehdyn virheen oikaisemiselle.
EUIPO väitti myös, että EUYT oli ottanut kyseisen kansallisen tuomion huomioon vääristyneellä tavalla, kun EUYT:n mukaan tuomiosta ilmenevää linjaa (yllä kursivoituna lainausmerkeissä) voitiin soveltaa analogisesti myös nyt kyseessä olevan asian tulkintaan. EUIPO:n mukaan kyseinen kohta määrittää vain sen, hakiko yhtiö tavaramerkkiä vilpillisessä mielessä, eikä yhtiön toiminimen suojan laajuutta myöhempään tavaramerkkiin nähden. EUT asettui kuitenkin samalle linjalle EUYT:n kanssa ja katsoi, ettei EUYT ollut ottanut kansallista tuomioita huomioon virheellisellä tavalla, koska kansallinen tuomioistuin ei ollut nimenomaisesti rajoittanut oikeusohjeen soveltamista vain sen käsiteltävänä olleeseen tilanteeseen. EUIPO väitti EUYT:n tehneen virheen myös, kun se Forge de Laguiolen toiminnan aloja määrittäessään otti huomioon pelkästään sen kaupan pitämien tavaroiden luonteen eikä niiden käyttötarkoitusta ja -tapaa. EUT:n mukaan EUYT kuitenkin otti mainitut seikat huomioon, mikä ilmeni EUYT:n tuomion 54-74 kohdista.
EUT hylkäsi EUIPO:n valituksen kaikkien sen esittämien valitusperusteiden osalta.
EUT:n ratkaisu C-598/14 luettavissa Curia-tietokannasta.
(MT)