EUT antoi ratkaisun tavaramerkillä varustettujen lääkkeiden uudelleenpakkaamisesta 10.11.2016

15.11.2016
EUT:n mukaan tavaramerkin haltija voi kieltää uudelleenpakkaamisen, kun kyseistä lääkettä voidaan myydä tuontivaltiossa samassa pakkauksessa kuin vientivaltiossa ja tuoja ei ole osoittanut, että tuotetta voitaisiin myydä vain tietyllä tuontivaltion markkinoiden rajoitetulla osalla.

Ferring Lægemidler A/S oli myynyt erästä lääkettä Klyx-tavaramerkillä Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa samanlaisissa pakkauksissa, joihin sisältyi yksi tai kymmenen kappaletta kyseistä lääkettä. Orifarm A/S oli ostanut Klyxiä Norjasta kymmenen kappaleen pakkauksissa ja myynyt sitä uudelleenpakattuna Tanskassa. Uusiin yksittäispakkauksiin oli kiinnitetty Klyx-tavaramerkki.

Ferringin mukaan sillä on oikeus kieltää riidanalainen uudelleenpakkaaminen, koska se ei ole välttämätöntä rinnakkaistuontina tuodun tuotteen myymiseksi ja perustuu ainoastaan Orifarmin kaupallisen edun tavoitteluun. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin (Sø- og Handelsretten, Tanska) tiedusteli EUT:lta, onko tavaramerkkidirektiivin 2008/95/EY 7 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että tavaramerkin haltija voi kieltää rinnakkaistuojaa laskemasta liikkeelle uudelleenpakattuja, tavaramerkillä varustettuja lääkkeitä.

Direktiivin 7 artiklan 2 kohdan mukaan tavaramerkin haltija voi kieltää tavaramerkin käyttämisen niissä tavaroissa, jotka on saatettu markkinoille yhteisössä tätä tavaramerkkiä käyttäen, jos hänellä on perusteltua aihetta vastustaa tavaroiden laskemista uudelleen liikkeelle. EUT totesi, että tuotteen luvaton uudelleenpakkaaminen voi vaarantaa tavaramerkin alkuperäfunktion toteutumisen. Toisaalta tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta poikkeamista ei voida hyväksyä, mikäli se merkitsee ETA-sopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden välisen kaupan peiteltyä rajoittamista ja markkinoiden keinotekoista eristämistä.

EUT:n mukaan tavaramerkin haltijan oikeutta kieltää uudelleenpakattujen tuotteiden saattaminen markkinoille voidaan rajoittaa ainoastaan, jos maahantuojan suorittama uudelleenpakkaaminen on välttämätöntä, jotta tuote voitaisiin saattaa markkinoille tuontijäsenvaltiossa. Huomioon on otettava tuontivaltion silloiset olosuhteet, kuten kansalliset säännökset tai käytännöt, joiden mukaan sallitaan vain tietty pakkauskoko. Lisäksi sairausvakuutussäännökset ja vakiintuneet lääkemääräyskäytännöt voivat edellyttää uudelleenpakkaamista. EUT:n saatavilla olevista tiedoista ei käynyt ilmi, että asiassa olisi kyse jostain edellä esitetystä tilanteesta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tulee tarkistaa, vallitseeko jokin näistä olosuhteista. Jos asia ei ole näin, tavaramerkin haltija voi kieltää riidanalaisen uudelleenpakkaamisen, sillä tuotetta voidaan myydä samassa pakkauksessa Tanskassa ja Norjassa.

EUT:n ratkaisun mukaan direktiivin 7 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tavaramerkin haltija voi kieltää rinnakkaistuojaa laskemasta liikkeelle uudelleenpakattuja, tavaramerkillä varustettuja tuotteita, jos kyseistä lääkettä voidaan myydä samassa pakkauksessa ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa tuontivaltiossa sekä vientivaltiossa, ja tuoja ei ole osoittanut, että maahantuotua tuotetta voitaisiin myydä ainoastaan tietyllä tuontivaltion markkinoiden rajoitetulla osalla.

Tuomio luettavissa EUT:n Curia-sivustolla tapauksen numerolla C-297/15.

(SY)

Share: