EUT antoi ratkaisun kasvinjalostajanoikeuden haltijalle oikeuden loukkauksesta maksettavasta korvauksesta

Ennakkoratkaisupyyntö koski yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2100/94 94 artiklan sekä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta  annetun direktiivin 2004/48/EY 13 artiklan 1 kohdan tulkintaa. Asiassa valittajana oli Jørn Hansson (jäljempänä Hansson) ja vastapuolena Jungpflanzen Grünewald GmbH (jäljempänä Jungpflanzen Grünewald).

Tapauksen tausta ja ennakkoratkaisukysymykset

Hansson on valkotähtisilmiin kuuluvan kasvilajikkeen, jonka lajikenimi on ”Lemon Symphony”, yhteisön kasvinjalostajanoikeuden haltija. Vuosina 2002—2009 Jungpflanzen Grünewald viljeli ja jakeli ilman oikeudenhaltijan lupaa valkotähtisilmiä lajikenimellä ”Summerdaisy`s Alexander”. Hansson katsoi tämän loukkaavan suojattua lajiketta koskevaa kasvinjalostajan oikeuttaan, ja vaati Düsseldorfin alueellista tuomioistuinta (Landgericht Düsseldorf) kieltämään yritystä käyttämästä tätä lajiketta. Sekä alueellinen tuomioistuin että muutoksenhakutuomioistuin (Oberlandesgericht Düsseldorf) hylkäsivät vaatimuksen perustuen riittämättömään näyttöön. Tätä seuranneessa pääasian käsittelyssä liittovaltion tuomioistuin (Bundesgerichtsof) totesi lopullisesti oikeuden loukkaamisen. Hansson kääntyi uudelleen alueellisen tuomioistuimen puoleen, ja vaati loukkaamisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Tuomioistuin tuomitsi vastapuolen maksamaan vaaditut korvaukset osittain. Asianosaiset valittivat tuomiosta alueelliseen muutoksenhakutuomioistuimeen.

Tuomioistuin esitti EUT:lle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

1. Onko kohtuullisen palkkion lisäksi aina maksettava tietty kiinteämääräinen loukkaamislisä?
2. Onko kohtuullisen palkkion lisäksi otettava tapauskohtaisesti huomioon palkkiota korottavasti tietyt olosuhteet tai seikat? (lista olosuhteista/seikoista luettavissa täältä).
3. Onko kohtuullisen palkkion määrittämisessä otettava huomioon myös vuosittain maksettavaan palkkioon sovellettava tavanomainen viivästyskorko, jos voidaan olettaa tällaisesta sovitun?
4. Onko vahinko, joka loukkaajan ”tulee lisäksi korvata” määritettävä sen tavanomaisen maksun perusteella, joka kyseisillä markkinoilla peritään tavanomaisesta luvasta toteuttaa kasvijalostajanoikeuksia koskevassa direktiivissä tarkoitettuja toimia?
5. Jos neljänteen kysymykseen vastataan myöntävästi:
   1. Tuleeko määrittämisessä ottaa huomioon 2 kohdan mukaiset olosuhteet/seikat ja se, että kasvinjalostajanoikeuden haltijalle aiheutuu asian selvittämisestä kustannuksia, jotka oikeuttavat markkinoilla tavanomaisesta perittävän maksun korotukseen?
   2. Soveltuuko määrittämiseen 1 ja 3 kohta?
6. Onko loukkaajan vilpillisessä mielessä saama voitto vahinkoa, joka loukkaajan ”tulee lisäksi korvata” vai voiko tästä vaatia korvausta ainoastaan kohtuulliselle palkkiolle?
7. Onko asetuksen kanssa ristiriidassa sellainen kansallinen säännöstö, jonka mukaan kasvinjalostajanoikeuden haltija ei voi vaatia, että hänelle korvataan loukkaamista koskevassa välitoimimenettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, vaikka hän voittaa myöhemmän oikeudenkäynnin?
8. Onko asetukseen perustuvan vahingonkorvausoikeuden kanssa ristiriidassa sellainen kansallinen säännöstö, jonka mukaan vahinkoa kärsinyt osapuoli ei voi vaatia oikeudenkäyntikulujen vahvistamismenettelyn tiukkojen rajojen ulkopuolella korvausta ajasta, jonka hän on käyttänyt vahingonkorvausvaatimusta koskevaan prosessiin ja sen valmisteluun, jos se ei ylitä tällaiseen prosessiin tavanomaisesti kuluvaa aikaa?

Tuomio

Oikeudenhaltijalle kasvinjalostajanoikeuden loukkauksen johdosta syntynyt oikeus korvaukseen kattaa kaikki vahingot, jotka oikeudenhaltija on loukkauksen takia kärsinyt.

Kohtuullinen palkkio kattaa sekä lisensoidusta tuotteesta maksettavan maksun, että kaikki ne vahingot, jotka ovat läheisessä yhteydessä lisensointimaksun maksamisen laiminlyöntiin. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on yksilöidä ne olosuhteet, jotka edellyttävät maksun korottamista.

Kasvinjalostajan oikeuksista annetun asetuksen artikla 94 ei ole esteenä kansalliselle sääntelylle, jonka mukaan epäonnistuneesta välitoimimenettelystä aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja tai oikeudenhaltijalle loukkaamisesta vireille pannun oikeustoimen valmisteluun kuluneesta ajasta aiheutuneita korvauksia ei oteta huomioon vahingon määrittämisessä.

Tuomio luettavissa EUT:n Curia-sivustolla tapauksen numerolla C-481/14.

 (NL)