EUT: tekijänoikeuden haltijan levitysoikeus koskee myös varastoissa pidettyjä piraattituotteita

21.12.2018

EUT antoi 19.12.2018 ratkaisun asiassa C-572/17, joka koski tekijänoikeuden haltijan yksinomaista levitysoikeutta. EUT:n mukaan piraattituotteiden varastointia voidaan pitää tekijänoikeuden haltijalle kuuluvan levitysoikeuden loukkaamista merkitsevänä kaupan toteutumista edeltävänä toimena. EUT totesi, että loukkaamisen toteamiseksi on näytettävä toteen, että kyseiset tavarat on todella tarkoitettu yleisölle levitettäväksi ilman kyseisen oikeuden haltijan lupaa saattamalla ne myyntiin jäsenvaltiossa, jossa kyseessä oleva teos on suojattu.

Imran Syed oli pitänyt Tukholman vanhassakaupungissa myymälää, jossa oli myyty tekstiilituotteita, joihin oli sisältynyt tekijänoikeudella suojattuja rockmusiikkiaiheisia kuvia ja merkkejä ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa. Myymälän lisäksi piraattijäljennöksiä oli säilytetty myymälän yhteydessä olevassa varastossa sekä toisessa varastossa, joka sijaitsi toisessa kaupunginosassa Etelä-Tukholmassa.

Tukholman käräjäoikeus oli tuominnut Syedin tavaramerkkioikeuden loukkaamisesta ja tekijänoikeuslain rikkomisesta sekä myymälässä esillä olleiden kappaleiden että niiden varastoissa olleiden kappaleiden osalta, jotka olivat täsmälleen samanlaisia kuin myymälässä olleet kappaleet. Syed valitti tuomiosta ja Svean hovioikeus vapautti Syedin tekijänoikeuslain rikkomista varastossa pidettyjen tavaroiden osalta. Valtakunnansyyttäjä ei tyytynyt ylioikeuden antamaan tuomioon vaan valitti siitä korkeimpaan oikeuteen.

Tekijänoikeusdirektiivin 2001/29/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan tekijöillä on yksinoikeus sallia tai kieltää teostensa alkuperäiskappaleiden ja niiden kopioiden levitys yleisölle myymällä tai luovuttamalla. Ruotsin korkein oikeus pyysi EUT:ltä ennakkoratkaisua siitä, koskeeko 4 artiklan mukainen levitysoikeus myytyjen tavaroiden lisäksi tavaroita, jotka on varastoitu muihin tiloihin mutta jotka sisältävät samoja suojattuja kuvioita kuin myymälässä myydyt tuotteet.

EUT totesi viitaten unionin tuomioistuinkäytäntöön, että yleisölle levitykselle on ominaista joukko toimia, joihin kuuluvat ainakin toimet kauppasopimuksen tekemisestä sen täyttämiseen yleisöön kuuluvalle henkilölle suoritettavalla toimituksella. EUT totesi, ettei ole suljettu pois sitä, että myös kauppasopimuksen tekemistä edeltävät toimet voivat kuulua levityksen käsitteen piiriin ja että ne voivat olla varattuja yksinomaan tekijänoikeuden haltijoille. EUT:n mukaan levitysoikeuden loukkaamista voi siten merkitä tekijänoikeudella suojatun teoksen tai sen kopion myyntiä edeltävä toimi, joka toteutetaan ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa tarkoituksena saada aikaan kyseisen kohteen myynti.

Tapauksen kaltainen varastointi voi EUT:n mukaan olla osoituksena siitä, että varastoidut tavarat oli myös tarkoitettu myytäviksi myymälässä, jolloin varastointia voidaan pitää tekijänoikeuden haltijalle kuuluvan levitysoikeuden loukkaamista merkitsevänä kaupan toteutumista edeltävänä toimena.

Vaikka myynnin toteutuminen ei ole välttämätöntä levitysoikeuden loukkaamisen toteamiseksi, EUT:n mukaan tätä varten on kuitenkin näytettävä toteen, että kyseiset tavarat on todella tarkoitettu yleisölle levitettäväksi ilman kyseisen oikeuden haltijan lupaa muun muassa saattamalla ne myyntiin jäsenvaltiossa, jossa kyseessä oleva teos on suojattu. EUT:n mukaan pelkästään siitä, että varastoidut tavarat ja myymälässä myytävät tavarat ovat samanlaisia, ei voida päätellä, että varastoinnin tarkoituksena on toteuttaa myynti jäsenvaltiossa, jossa mainitut tavarat on suojattu tekijänoikeudella. EUT:n mukaan ei voida sulkea pois sitä, että varastoituja tavaroita tai osaa niistä ei ole tarkoitettu myytäväksi jäsenvaltiossa, jossa kyseisiin tavaroihin sisällytetty teos on suojattu.

EUT totesi, että ennakkoratkaisua pyytäneen Ruotsin korkeimman oikeuden tulee arvioida, olivatko kaikki myymälässä myytävien tavaroiden kanssa samanlaiset tavarat tai vain osa niistä tarkoitettu myytäväksi kyseisessä myymälässä. EUT huomautti, että yksinään ratkaiseva seikka ei voi olla varastointipaikan ja myyntipaikan välinen etäisyys, vaikka se voi muiden seikkojen ohella olla osoitus siitä, että kyseiset tavarat oli tarkoitettu myytäväksi kyseisessä myymälässä.

Ratkaisu luettavissa täältä.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tapauksesta luettavissa täältä.

(AH)