EUT: Tavaramerkkiä ei voitu rekisteröidä sen ollessa samankaltainen sekä aiheuttaessa haittaa aiempien tavaramerkkien maineelle
EUT antoi 28.2.2019 tuomion asiassa Groupe Léa Nature v. EUIPO – Debonair (C-505/17). Unionin yleinen tuomioistuin oli tuomiossa T-341/13 (valituksenalainen tuomio) soveltanut kokonaisarviointia merkkien välisen samankaltaisuuden arvioinnissa sekä katsonut, että valittajan merkin käyttö aiheuttaa haittaa aiemmin rekisteröityjen tavaramerkkien maineelle. EUT katsoi, että valituksenalaisessa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin oli arvioinut asiaa oikeuskäytännön mukaisesti.
Valittaja Groupe Léa Nature oli hakenut EU-tavaramerkin rekisteröintiä kuviomerkille ”SO´BiO ētic” Nizzan sopimuksen mukaisiin luokkiin 3 ja 25. Debonair Trading Internacional Lda vastusti rekisteröintiä tekemällä väitteen, sillä rekisteröinti loukkaisi aiempaa EU-tavaramerkkiä sekä kansallista tavaramerkkiä ”SO…?”(sanamerkki), jotka olivat rekisteröity vastaavasti luokassa 3 ja 25.
Valituksessaan valittaja pyysi EUT:ta kumoamaan ja palauttamaan valituksenalaisen tuomion unionin yleiselle tuomioistuimelle. Valituksessa vedottiin siihen, että asiassa rikottiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (tavaramerkkiasetus) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, koska tuomiossa ei ole noudatettu vakiintunutta oikeuskäytäntöä tavaramerkkien välistä sekaannusvaaraa arvioidessa sekä 8 artiklan 5 kohtaa oli rikottu jättämällä noudattamatta vakiintunutta oikeuskäytäntöä arvioidessa myöhemmän merkin käytöstä aiheutuvaa haittaa aiemman merkin maineelle.
EUT katsoi, että unionin yleinen tuomioistuin oli arvioinut merkkien välistä sekaannusvaaraa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti kokonaisarvioinnin perusteella, sillä asiassa oli arvioitu merkkien ulkoasun, lausuntatavan ja merkityssisällön samanlaisuutta sekä yhteisiä osia. Merkissä ”SO…?” pisteet tai kysymysmerkki taikka merkissä ”SO´BiO ētic” sanaosa ”ētic” tai heittomerkki, eivät tehneet merkeistä erottamiskykyisempiä. Lisäksi kuluttajan kiinnittäessä huomiota merkin alkuosaan ennemmin kuin loppuosaan, katsottiin merkkien yhteisen osan ”SO” olevan arvioinnissa keskeinen. Merkkien katsottiin olevan samankaltaisia tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Unionin yleinen tuomioistuin oli valituksenalaisessa tuomiossa katsonut, että merkkien ollessa samankaltaisia, voidaan katsoa myös 8 artiklan 5 kohdan mukaisen samankaltaisuuden vaatimuksen täyttyvän. Haettavan merkin käytöstä aiempien merkkien maineelle aiheutuvaa haittaa oli tarkasteltu tavaroiden luonteen ja läheisyyden asteen perusteella sekä lisäksi katsottiin, että aiemmat merkit olivat laajalti tunnettuja kosmetiikka-alalla. Asiassa arvioitiin, että valittajan merkin käyttö aiheuttaisi haittaa aiempien merkkien maineelle, koska haettavaa merkkiä käytettäisiin siivoukseen tarkoitettuihin tavaroihin, mikä todennäköisesti aiheuttaisi kuluttajilla negatiivisen mielleyhtymän kosmetiikkatavaroissa käytettävään aiempaan tavaramerkkiin ”SO…?”. EUT hylkäsi valituksen myös toisen valitusperusteen osalta, sillä valituksenalaisessa tuomiossa kokonaisarviointi oli perustunut kaikkiin oleellisiin tekijöihin.
EUT hylkäsi valituksen kokonaisuudessaan.
(LT)