EUT: Loukkauskanne ei voi rajoittaa vastakanteen laajuutta

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi ennakkoratkaisun EU-tavaramerkin mitättömyyttä koskevan vastakanteen laajuudesta asiassa C‑654/21. Ratkaisussaan EUT tulkitsi EU-tavaramerkkiasetuksen (2017/1001) 214 artiklan d alakohtaa yhdessä 128 artiklan 1 kohdan kanssa.

Asiassa LM oli nostanut EU-tavaramerkiksi rekisteröimänsä sanamerkin Multiselect loukkausta koskevan kanteen. Vastaajan roolissa ollut KP, joka oli käyttänyt samaa, kantajan luokissa 9, 41 ja 42 rekisteröimää merkkiä poliisin valintakokeisiin osallistuville hakijoille teettämässään käsikirjassa, nosti kyseisen tavaramerkin mitättömyyttä koskevan vastakanteen tiettyjen tavaroiden ja palvelujen osalta. Ennakkoratkaisua pyytänyt Varsovan alueellinen tuomioistuin hylkäsi loukkauskanteen kokonaisuudessaan, ja jäi pohtimaan pääkannetta huomattavasti laajemman vastakanteen tulkinnan laajuutta.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedusteli ensimmäisellä kysymyksellään, voiko EU-tavaramerkin mitättömyyttä koskeva vastakanne koskea kaikkia oikeuksia, jotka kyseisen tavaramerkin haltijalla on tavaramerkin rekisteröinnin perusteella, vai rajoittaako loukkauskanteessa määritelty sisältö vastakanteen kohdetta.

Vastakanteella tarkoitetaan kannetta, jonka vastaaja nostaa kantajan siihen kohdistaman menettelyn yhteydessä samassa tuomioistuimessa. Ratkaisussaan EUT totesi, ettei vastakanne ole pelkkä puolustautumiskeino, vaan erillinen ja itsenäinen kanne, jolla pyritään laajentamaan oikeusriidan kohdetta. Vastakanteen lopputulos ei riipu ensiksi nostetun loukkauskanteen lopputuloksesta. Näin ollen loukkauskanne, jonka yhteydessä vastakanne on nostettu, ei voi rajoittaa vastakanteen kohdetta. Siten EU-tavaramerkin mitättömyyttä koskeva vastakanne voi koskea kaikkia tavaramerkin haltijalla sen rekisteröinnin perusteella olevia oikeuksia.

Ratkaisuaan EUT perusteli EU-tavaramerkkiasetuksen mitättömyysperusteita koskevilla säännöksillä, joihin voidaan vedota mitättömyyttä koskevan vastakanteen tueksi. Asetuksessa rinnastetaan toisiinsa ulottuvuudeltaan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle esitetty mitättömyysvaatimus ja EU-tavaramerkkejä käsittelevässä tuomioistuimessa vireillä olevassa loukkausta koskevassa menettelyssä esitetty mitättömyyttä koskeva vastakanne. Asetuksen 59 artiklan 3 kohta, jossa säädetään, että EU-tavaramerkki voidaan julistaa mitättömäksi vain niiden tavaroiden tai palvelujen osalta, joita esitetty mitättömyysperuste koskee, on ainoa  EU-tavaramerkkiasetuksessa säädetty rajoitus mitättömyysvaatimuksen ulottuvuudelle.  Näin ollen se on myös ainoa rajoitus mitättömyyttä koskevan vastakanteen ulottuvuudelle.

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedusteli, voidaanko EU-tavaramerkkiasetuksen 129 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuiksi ”samankaltaisiin kanteisiin sovellettaviksi menettelysäännöiksi” katsoa sellaiset yleisesti sovellettavat kansalliset menettelysäännöt, joissa täsmennetään vastakanteiden ulottuvuus muilla oikeudenaloilla. Koska kysymys perustui olettamaan, jonka mukaan vastakanteen ulottuvuudesta ei säännellä unionin oikeudessa, ei siihen ollut tarpeen vastata.

EUT:n ratkaisu on luettavissa täältä.

Kuva: Unsplash, Kimberly Farmer