EUT: KENZO ESTATE sanamerkkiä ei voinut rekisteröidä – merkitsisi tunnetun tavaramerkin epäoikeutettua hyväksikäyttöä
EUT teki 30.5.2018 ratkaisun yhdistetyissä asioissa C‑85/16 P ja C‑86/16 P, jotka koskivat kahta Kenzo Tsujimoton EUIPO:lta hakemaa erillistä tavaramerkkiä. Molemmat hakemukset koskivat sanamerkin KENZO ESTATE rekisteröintiä. Toinen koski rekisteröintihakemusta tavaroille luokassa 33, kun taas toinen koski rekisteröintiä luokissa 29, 30, 31, 35, 41 ja 43.
Kenzo teki yhteisön tavaramerkkiasetuksen 41 artiklan nojalla väitteen hakemuksien kohteena olevan tavaramerkin kansainvälistä rekisteröintiä vastaan. Väite perustui aikaisempaan yhteisön tavaramerkiksi rekisteröityyn sanamerkkiin KENZO, joka oli rekisteröity muun muassa luokkiin 3, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten. Väitteen tueksi vedottiin asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen. Unionin yleisessä tuomioistuimessa Kenzo Tsujimoton vaatimukset hylättiin.
EUT:ssa Kenzo Tsujimoto (valittaja) vetosi valitustensa tueksi kahteen valitusperusteeseen, joista ensimmäinen koski yhteisön tavaramerkkiasetuksen kohdan, jonka mukaan ”virasto voi olla ottamatta huomioon tosiseikkoja tai todisteita, joihin osapuolet eivät ole vedonneet tai joita ne eivät ole esittäneet ajoissa”. EUT piti unionin yleisen tuomioistuimen soveltamista asianmukaisena ja hylkäsi ensimmäisen valitusperusteen.
Toinen valitusperuste jakautui neljään osaan. Toisen valitusperusteensa ensimmäisellä osalla valittaja kritisoi unionin yleisen tuomioistuimen tekemää samankaltaisuusvertailua, jonka se teki vertailematta tämän osalta kyseisiä tavaramerkkejä kutakin kokonaisuutena tarkasteltuna. EUT hylkäsi väitteen kokonaisuudessaan todeten muun muassa, että koska kyseessä olevat kaksi tavaramerkkiä ovat sanamerkkejä, joista toinen muodostuu yksinomaan aikaisemmasta tavaramerkistä, johon on liitetty erottamiskyvytön osatekijä, unionin yleinen tuomioistuin oli saattanut perustellusti katsoa, että kyseiset tavaramerkit olivat kumpikin kokonaisuutena tarkasteltuina samankaltaisia. Lisäksi EUT oli samaa mieltä unionin yleisen tuomioistuimen kanssa siitä, että kuluttaja kiinnittää tavanomaisesti enemmän huomiota merkin alkuun (Kenzo) kuin sen loppuun (estate). Lisäksi valittajan vetoamista tuomioista EUT totesi, että tapausten tosiseikat poikkesivat käsiteltävien asioiden tosiseikoista siinä määrin, ettei niidenkään perusteella voitu päätyä siihen, että käsiteltävän tapauksen merkit eivät olisi erottamiskykyisiä.
Toisen valitusperusteensa toisella osalla valittaja väitti, että unionin yleinen tuomioistuin oli tehnyt virheen, kun se katsoi, että valituslautakunta oli vahvistanut perustellusti, että aikaisempi tavaramerkki KENZO oli laajalti tunnettu, vaikka tätä koskevat todisteet oli esitetty myöhässä eikä niitä olisi pitänyt ottaa huomioon. EUT hylkäsi tämän valitusperusteen, koska unionin yleisen tuomioistuimen arviointi ei koskenut EUT:n mukaan sitä, esitettiinkö kyseiset todisteet myöhässä ja siksi valitusperuste on tehoton.
Toisen valitusperusteensa kolmannella osalla valittaja väitti, että unionin yleinen tuomioistuin ei ollut ottanut mukaan kaikkia merkityksellisiä seikkoja katsoessaan, että tavaramerkin KENZO ESTATE käyttö merkitsi aikaisemman tavaramerkin maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä. EUT:n mukaan kyseiset perustelut perustuivat valituksenalaisten tuomioiden virheelliseen tulkintaan eikä unionin yleistä tuomioistuinta voitu moittia tässä kohtaa.
Toisen valitusperusteen neljäs osa koski sitä, että tavaramerkin KENZO ESTATE koostumuksessa osatekijä ”kenzo” merkitsi valittajan etunimeä.
EUT totesi, kuten julkisasiamies oli korostanut ratkaisuehdotuksessaan, että laajalti tunnetuille tavaramerkeille annettu suoja on laaja. Tämän suojan erityisedellytys muodostuu siitä, että merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin rekisteröity tavaramerkki, käytetään ilman perusteltua syytä tavalla, joka merkitsisi tämän tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä taikka olisi niille haitaksi.
Laajalti tunnetun tavaramerkin kanssa samankaltaisen merkin käyttäjä voi kuitenkin vedota siihen, että kyseisen merkin käytölle on ”perusteltu syy”, jolla ilmaistaan kyseisen asetuksen yleinen tavoite eli se, että verrataan keskenään yhtäältä tavaramerkin haltijan intressiä säilyttää tavaramerkin keskeinen tehtävä ja toisaalta kolmannen intressiä käyttää elinkeinotoiminnassa tällaista merkkiä kaupan pitämiensä tavaroiden ja palvelujen osoittamiseksi.
EUT:n mukaan pelkästään se, että sana ”kenzo”, joka on tavaramerkin KENZO ESTATE osatekijä, vastaa valittajan etunimeä, on merkityksetöntä sen kannalta, onko kyseisen sanan käyttö yhteisön tavaramerkkiasetuksessa tarkoitettu perusteltu syy, koska – kuten julkisasiamies lähinnä toteaa ratkaisuehdotuksessaan – esillä olevien intressien vertailulla ei voida vahingoittaa aikaisemman tavaramerkin keskeistä tehtävää, joka on tuotteen alkuperän takaaminen.
EUT hylkäsi väitteet kokonaisuudessaan.
(EH)