EUT hylkäsi Red Bullin valituksen tavaramerkkikiistassa, joka koski sinisen ja hopean värin yhdistelmästä muodostuvaa värimerkkiä

Red Bull haki 15.1.2002 rekisteröintiä, joka koski seuraavaa kahden seuraavan värin yhdistelmää sellaisenaan luokassa 32 energiajuomille:

Red Bull toimitti myöhemmin sen sanallisen kuvauksen: ”Haettu suoja käsittää seuraavat värit: sininen (RAL 5002) ja hopea (RAL 9006). Molempien värien suhde on noin 50 %–50 %”. Red Bull myös ilmoitti, että ”kahta väriä käytetään samassa suhteessa ja vierekkäin aseteltuina”.

Optimum Mark teki EUIPO:lle vaatimuksen mainitun tavaramerkin mitättömäksi julistamisesta. EUIPO:n mitättömyysosasto julisti kahdella tekemällään päätöksellä kyseiset tavaramerkit mitättömiksi muun muassa sillä perusteella, että ne eivät olleet riittävän täsmällisiä. Red Bull valitti päätöksestä EUIPO:n valituslautakuntaan sekä unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotka molemmat hylkäsivät Red Bullin valituksen.

Red Bull valitti EUT:lle vedoten viiteen valitusperusteeseen. Red Bull väitti muun muassa, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti tuomiota Heidelberger Bauchemie (C‑49/02) ja rikkoi tavaramerkkiasetuksen N:o 207/2009 4 artiklaa ja 7 artiklan 1 kohdan a alakohtaa todetessaan, että väriyhdistelmästä koostuvien tavaramerkkien on järjestelmällisesti sisällettävä täsmennyksiä värien sommittelusta tilassa. Samoin unionin yleinen tuomioistuin oli rikkonut artikloja todetessaan, että käsiteltävässä asiassa riidanalaisten tavaramerkkien graafinen esitys ei ollut riittävän täsmällinen, koska tällainen sommitelma puuttuu.

Red Bull väitti, että annettua tuomiota Heidelberger Bauchemie oli tulkittava ottamalla huomioon erityinen asiayhteys, jossa oli kyse väriyhdistelmästä koostuvasta tavaramerkistä, jonka kuvauksessa todettiin, että värejä käytetään ”kaikissa mahdollisissa muodoissa”. Kun unionin yleinen tuomioistuin totesi nyt esillä olevassa asiassa, että pelkkä värien vierekkäin asettelu ei riitä muodostamaan täsmällistä ja muuttumatonta graafista esitystä, se rikkoi sääntöä, jonka mukaan tavaramerkkiä on arvioitava sellaisena kuin sitä on haettu, kuten unionin tuomioistuin on todennut antamassaan tuomiossa Apple (C‑421/13).

EUT totesi, että tavaramerkkiasetuksia N:o 40/94 ja N:o 207/2009 koskevan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan merkki voidaan rekisteröidä tavaramerkiksi vain, jos hakija on tehnyt siitä graafisen esityksen siten, että haetun suojan kohde ja laajuus on määritetty selvästi ja täsmällisesti. Kun hakemukseen on liitetty merkin sanallinen kuvaus, tässä kuvauksessa on täsmennettävä tavaramerkkioikeuden nojalla haetun suojan laajuus eikä tällaisen kuvauksen pitäisi olla ristiriidassa tavaramerkin graafisen esityksen kanssa tai herättää epäilyksiä tämän graafisen esityksen kohteesta ja laajuudesta.

EUT totesi, että lisäksi tuomiossa Heidelberger Bauchemie oli todettu, että kahden tai useamman värin, jotka on kuvattu abstraktilla tavalla ja ilman ääriviivoja, on muodostettava systemaattinen sommitelma, jossa kyseiset värit yhdistetään keskenään ennalta määrätyllä ja muuttumattomalla tavalla. Pelkkä kahden tai useamman värin vierekkäin asettelu ilman muotoa tai ääriviivoja taikka maininta kahdesta tai useammasta väristä ”kaikissa ajateltavissa olevissa muodoissa” ei osoita sellaista täsmällisyyttä ja muuttumattomuutta, jota vaaditaan tavaramerkkiasetuksen 4 artiklassa. EUT totesi, että tällaiset esitystavat mahdollistaisivat nimittäin lukuisia eri yhdistelmiä, ja tästä syystä kuluttaja ei voisi tunnistaa ja painaa mieleensä sellaista erityistä yhdistelmää, jota hän voisi käyttää varmuudella hyväkseen myöhempää ostosta tehdessään. Tällöin myöskään toimivaltaiset viranomaiset ja taloudelliset toimijat voisi tietää tavaramerkin haltijan suojattujen oikeuksien laajuutta.

EUT totesi lisäksi, että valittaja ei voi vedota tuomioon Apple väittääkseen, että unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, ettei riidanalaisten tavaramerkkien graafinen esitys ole riittävän täsmällinen. Kyseiseen tuomioon johtanut tapaus koski EUT:n mukaan tavaramerkkiä, jonka graafinen esitys koostui ”viivoista, ääriviivoista ja muodoista”, eikä näin ole riidanalaisten tavaramerkkien osalta, minkä vuoksi kyseisessä tuomiossa annettua ratkaisua ei voitu soveltaa esillä olevassa asiassa.

EUT katsoi, ettei unionin yleinen tuomioistuin ei ollut tehnyt virhettä arvioidessaan tavaramerkkiasetuksen 4 artiklaa ja 7 artiklan 1 kohdan a alakohtaa. EUT hylkäsi Red Bullin valituksen.

Ratkaisu on luettavissa täältä.