EUT: Huonekaluille sama tekijänoikeuskynnys kuin taideteoksille

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisun soveltavan taiteen tekijänoikeussuojasta vahvistaen, että käyttöesineet, kuten huonekalut, voivat saada suojaa samoin edellytyksin kuin muutkin teokset. Päätös syntyi Ruotsista ja Saksasta lähtöisin olevien huonekaluriitojen johdosta.

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on antanut ratkaisun soveltavan taiteen tekijänoikeussuojasta kahdessa Ruotsista ja Saksasta vireille lähteneestä riita-asiasta. Ennakkoratkaisuissa Mio AB, C-580/23 ja konektra GmbH, C-795/23 tuomioistuin vahvistaa, että käyttöesineiksi luokiteltavat tuotteet, kuten huonekalut, voivat saada tekijänoikeussuojaa samoin edellytyksin kuin muutkin teokset. Ratkaisu torjuu käsityksen, jonka mukaan soveltavalle taiteelle tulisi asettaa korotettu omaperäisyysvaatimus tai muita erityisiä edellytyksiä, ja se yhdenmukaistaa soveltavan taiteen arviointia EU-tasolla.

Taustalla ovat Ruotsissa ja Saksassa syntyneet kopiointiväitteet, joissa molemmissa keskeisenä kysymyksenä oli, voiko huonekalumalli ylittää tekijänoikeudellisen teoskynnyksen. Ruotsalaisessa asiassa Galleri Mikael & Thomas Asplund syytti huonekaluketju Mioa sen ruokapöytämallien jäljittelystä. Asplundin mukaan sen pöydät eivät olleet pelkkiä käyttöesineitä, vaan luovia valintoja heijastavia soveltavan taiteen teoksia. Saksassa sveitsiläinen USM U. Schärer Söhne puolestaan väitti verkkokauppa konektraa kopioineen sen tunnetun modulaarisen kalustejärjestelmän. Kansalliset tuomioistuimet pyysivät EUT:lta selvennystä siitä, millä edellytyksillä toiminnallisen käyttötarkoituksen omaava esine voi saada tekijänoikeussuojaa.

EUT totesi, että EU:n tekijänoikeuslainsäädännössä ei tehdä eroa teoslajien välillä. Käyttöesineisiin kohdistuva suoja määräytyy samoin kriteerein kuin muissakin teoksissa: teoksen on oltava tekijänsä oma henkinen luomus, joka heijastaa hänen persoonallisuuttaan vapaiden ja luovien valintojen kautta. Jos tuotteen muotoilu on seurausta yksinomaan teknisistä, toiminnallisista tai muista pakottavista ratkaisuista, luovia valintoja ei katsota syntyneen eikä tekijänoikeussuojaa voida myöntää. Tuomioistuin painotti, ettei soveltavalta taiteelta voida edellyttää korkeampaa omaperäisyyttä kuin esimerkiksi kirjallisilta tai kuvataiteellisilta teoksilta, eikä suojan saamisen edellytyksenä ole tuotteen tunnustaminen taidepiireissä tai tekijän erityinen taiteellinen tarkoitus.

Myös loukkauksen arviointia koskeva linjaus selkiytyi: ratkaisevaa on, ovatko teoksen alkuperäiset ja luovat elementit toistettu toisessa teoksessa tunnistettavalla tavalla. Kokonaisvaikutelman yleinen samankaltaisuus ei yksin riitä, vaan arvio kohdistuu nimenomaan niihin luoviin piirteisiin, jotka ilmentävät tekijän omaa panosta. Tanskalainen immateriaalioikeusjuristi Johan Løje toteaa ratkaisun yhdenmukaistavan tekijänoikeudellista arviointia EU:ssa ja heikentävän kansallisia käytäntöjä, jotka ovat asettaneet soveltavalle taiteelle muita tiukempia vaatimuksia. Esimerkiksi tällaisesta kansallisesta käytännöstä Løje nostaa Italian käytännön edellyttää teoksen museoesittelyä. Løjen mukaan myös väite siitä, että myöhemmin luotu muotoilu olisi vain osa yleistä trendiä, menettää jatkossa merkitystään.

Huonekalujen lisäksi tuomioistuimen päätös on merkittävä muotialalle, jossa toiminnallisuuden ja taiteellisen ilmaisun välinen raja on usein hämärä. Huonekalujen tavoin muotituotteet palvelevat käytännöllisiä tarkoituksia, mutta ilmentävät samalla luovia valintoja ja brändin identiteettiä. Päätökset luovat näin entistä selkeämmän ja EU-tasolla yhtenäisemmän perustan soveltavan taiteen ja muotoilun suojaamiselle kilpailuherkillä markkinoilla.

EUT:n ratkaisun asiasta voit lukea täältä.

Alkuperäisen uutisen voit lukea täältä.

Kuva: Unsplash / Lorenzo Borghese