EUT arvioi sotilaalliseen tilannekatsaukseen liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä
Euroopan unionin tuomioistuin antoi 29.7.2019 ratkaisun asiassa C-469/17, jossa koski armeijan toimintaa kuvaavan sotilaallisen katsauksen julkaisemista. Saksan valtion mukaan sillä oli tekijänoikeus katsaukseen, minkä johdosta sen julkaiseminen erillisen yrityksen verkkoportaalissa oli kiellettyä. EUT totesi, että sotilaallisia tilannekatsauksia voidaan suojata tekijänoikeudella vain sillä edellytyksellä, että kyseiset katsaukset ovat kirjoittajansa henkisiä luomuksia, jotka ilmentävät kirjoittajan yksilöllisyyttä, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.
Saksassa laaditaan viikoittainen katsaus Saksan armeijan toiminnasta ulkomailla. Katsauksesta laaditaan parlamentille osoitettava salassa pidettävä, alimman turvaluokituksen versio (UdP-katsaus) sekä julkinen tiivistelmä (UdÖ-katsaus).
Valittaja Funke Medien NRW GmbH on internet-portaalia ylläpitävä yhtiö, joka oli tehnyt tietopyynnön UdP-katsauksista. Tietopyyntö hylättiin salassapitosyihin vedoten, mutta Funke Medien sai tuntematonta kautta haltuunsa UdP-katsauksia, joita se julkaisi verkkoportaalissaan nimityksellä ”Afganistan-asiakirjat”, joihin oli mahdollista tutustua internetsivustolla yksittäisinä skannattuina sivuina.
Saksan liittotasavaltio nosti Funke Medienia vastaan tekijänoikeusrikkomukseen liittyvän kieltokanteen, sillä se katsoi, että asiakirjojen julkaiseminen rikkoi sen tekijänoikeutta. Alioikeus hyväksyi kanteen, mutta ylioikeus hylkäsi sen. Asiaa käsittelevä Saksan ylin yleinen tuomioistuin esitti asiassa tekijänoikeuden ja muiden perusoikeuksien välistä suhdetta koskevan ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle.
EUT totesi ensiksi kysymykseen siitä, voidaanko Udp-katsauksia pitää kirjallisina teoksina ja siten tekijänoikeudella suojattuna, että kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista, voidaanko pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia sotilaallisia tilannekatsauksia tai niiden tiettyjä osia pitää tietoyhteiskuntadirektiivissä tarkoitettuina teoksina. EUT totesi, että kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, oliko kirjoittajalla kyseisten katsausten laatimisen yhteydessä mahdollisuus tehdä vapaita ja luovia valintoja.
EUT:n mukaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia sotilaallisia tilannekatsauksia voidaan suojata tekijänoikeudella vain sillä edellytyksellä, että kyseiset katsaukset ovat kirjoittajansa henkisiä luomuksia, jotka ilmentävät kirjoittajan yksilöllisyyttä, josta ovat osoituksena kirjoittajan vapaat ja luovat valinnat mainittuja katsauksia laadittaessa. EUT:n mukaan siinä tapauksessa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset sotilaalliset tilannekatsaukset olisivat pelkästään tiedottavia asiakirjoja, joiden sisällön määräävät olennaisilta osin niiden sisältämät tiedot, on kansallisen tuomioistuimen todettava, etteivät tällaiset katsaukset saa tekijänoikeussuojaa.
Seuraavaksi EUT tarkasteli tekijänoikeuksien ja perusoikeuksien suhdetta ja kysymystä siitä, voiko tekijänoikeuteen soveltaa sananvapauden suojaamisen perusteella muita kuin tietoyhteiskuntadirektiivissä säädettyjä poikkeuksia tai rajoituksia. EUT totesi, että tietoyhteiskuntadirektiivillä toteutettavalla yhdenmukaistamisella pyritään säilyttämään oikeudenmukainen tasapaino yhtäältä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien haltijoiden henkisen omaisuutensa suojaa koskevan intressin ja toisaalta suojatun aineiston käyttäjien intressien ja perusoikeuksien, erityisesti heidän sananvapautensa ja tiedonvälityksen vapautensa sekä yleisen edun suojaamisen välillä. Myös perusoikeuskirjassa 17 artiklassa taataan omistusoikeus ja artiklassa 11 sananvapaus sekä tiedonvälityksen vapaus. EUT totesi, että näiden eri oikeuksien ja intressien välisen oikeudenmukaisen tasapainon löytämiseksi käytettävät mekanismit on kirjattu tietoyhteiskuntadirektiiviin, kun siinä säädetään oikeudenhaltijoiden yksinoikeuksista ja toisaalta poikkeuksista ja rajoituksista.
EUT totesi, ettei perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetuilla tiedonvälityksen vapaudella ja lehdistönvapaudella voida perustella tietoyhteiskuntadirektiivin 5(2) ja (3) artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin tai rajoituksiin kuulumatonta poikkeusta.
EUT arvioi lopuksi, millaista tulkintaa kansallisen tuomioistuimen on suosittava tekijälle kuuluvien yksinoikeuksien ja suojattujen aineistojen käyttäjien oikeuksien punninnan yhteydessä. EUT totesi, että tietoyhteiskuntadirektiivin poikkeuksien soveltamisen yhteydessä tukeuduttava sellaiseen säännösten tulkintaan, joka vastaa niiden sanamuotoa ja jolla voidaan turvata niiden tehokas vaikutus mutta joka on myös täysin sopusoinnussa perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien kanssa.
Ratkaisu on luettavissa täältä.
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta koskeva uutinen on luettavissa täältä.