EUT antoi ratkaisun mallioikeusdirektiivin tulkintaa koskevassa asiassa

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 16. helmikuuta ratkaisun asiassa C-472/21 (Monz Handelsgesellschaft International v. Büchel & Fahrzeugtechnik). Asiassa oli kyse mallioikeusdirektiivin (98/71/EY) 3 artiklan 3 ja 4 kohtien tulkinnasta, joissa säädetään moniosaiseen tuotteeseen soveltuvan tai sisältyvän osan mallin rekisteröintiedellytyksistä.

Vuonna 2011 saksalainen yhtiö Monz haki kansallista mallisuojaa kehittämälleen pyörän satulalle. Saksan patentti- ja tavaramerkkivirasto rekisteröi mallin yhden kuvan perusteella, joka esittää satulan alapuolta. Myöhemmin vuonna 2016 saksalainen yhtiö Büchel vaati mallin mitätöimistä sillä perusteella, ettei satula täytä mallisuojan oikeudellisia edellytyksiä. Yhtiön mukaan satulaan sovellettava malli, joka on moniosaisen tuotteen osa, ei pysy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana. Riita-asia eteni lopulta Saksan ylimpään tuomioistuimeen, joka katsoi, että asian ratkaisu edellyttää ennakkoratkaisua mallioikeusdirektiivin 3 artiklan 3 ja 4 kohtiin sisältyvien käsitteiden, ”näkyvissä” ja ”tavanomainen käyttö”, tulkinnasta.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyysi selvyyttä ensinnäkin siihen, onko mallioikeusdirektiivin 3 artiklan 3 kohtaa tulkittava niin, että mallia ilmentävä osa on näkyvissä jo silloin, kun malli on objektiivisesti arvioiden mahdollista tunnistaa moniosaisesta tuotteesta sen ollessa asennettuna vai tuleeko näkyvissä olemista arvioida tiettyjen käyttöehtojen perusteella tai tietyistä tarkastelukulmasta. Saksalainen tuomioistuin pyysi lisäksi tulkinta-apua siihen, kenen näkökulmasta tavanomaista käyttöä arvioidaan, ja mitä toimia direktiivin 3 artiklan 4  kohtaan sisältyvällä ”tavanomaisella käytöllä” tarkoitetaan.

Aikaisempaan ratkaisukäytäntöön viitaten EUT totesi, että mallisuojan saaminen moniosaisen tuotteen osaan edellyttää, että osa on näkyvissä ja se on rajattu sen erityisen ulkomuodon muodostavien piirteiden, kuten linjojen, ääriviivojen, värien tai muotojen avulla. EUT:n mukaan mallisuojan rajoittaminen näkyvissä oleviin piirteisiin on perusteltua, sillä suojan kohde ilmenee yksinomaan mallin ulkoisista piirteistä. EUT totesi, että suojan rajoittamista näkyvissä oleviin piirteisiin tukevat myös direktiivin 3 artiklan 3 kohdan tavoite ja sanamuoto.

EUT päätyi arvioinnissaan siihen, ettei ”näkyvissä” olemista koskevaa arviointia voida perustaa pelkästään abstrakteihin seikkoihin, vaan arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, pysyykö osa näkyvissä käytön aikana silloin, kun osa on kiinni moniosaisessa tuotteessa. Mallisuojan saaminen ei kuitenkaan edellytä sitä, että moniosaiseen tuotteeseen kiinnitetty osa pysyy kokonaisuudessaan näkyvissä kokoajan, kun moniosaista tuotetta käytetään. Näkyvissä olemista tulee EUT:n mukaan arvioida sekä loppukäyttäjän että ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tuotteen tavanomaisen käytön aikana. EUT totesi, että direktiivin käsitettä ”tavanomainen käyttö” on tulkittava niin, että se kattaa toimet, jotka toteutetaan moniosaisen tuotteen pääasiallisessa käytössä ja toimet, jotka loppukäyttäjä toteuttaa käytön yhteydessä, pois lukien kunnossapito, huolto ja korjaus.

Kuten aina, on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä viime kädessä arvioida, täyttääkö kyseessä oleva malli mallisuojan edellytykset.

EUT:n ratkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kuva:Unsplash, Carl Nenzen Loven