Euroopan komissiolta raportti tekijänoikeuslainsäädännön rajoitus- ja poikkeussäännösten taloudellisista vaikutuksista

30.6.2014
Raportti julkaistiin osana laajempana tutkimusta, joka käsittelee tekijänoikeuslainsäädännön poikkeus- ja rajoitussäännösten vaikuttavuutta vastauksena teknologian kehitykselle. Raportti on tutkimushankkeen toinen osa.

Komission tilaama raportti käsittelee vaihtoehtoisten säätelymallien taloudellisia vaikutuksia tietyillä osa-alueilla. Uusi teknologia ja sen myötä tapahtuneet muutokset, kuten kopiointikustannusten pieneneminen, voivat vaikuttaa markkinatasapainoon ja sitä kautta vaatia muutoksia nykyiseen sääntelyyn. Raportin mukaan teknologian kehityksestä ei kuitenkaan voida tehdä suoraa päätelmää siitä, tulisiko tekijänoikeuslakiin lisätä laajempia vai rajoitetumpia poikkeussäännöksiä, jotta tekijänoikeuden alaisille töille mahdollistettaisiin tehokkaasti toimivat markkinat.  

Nyt julkaistu raportti keskittyi erityisesti kysymyksiin, jotka koskivat kirjojen sähköistä lainaamista kirjastoista, kulttuuriperinnön säilyttämistä ja digitalisointia sekä digitalisoidun tiedon jakamista, tutkimusta varten tapahtuvaa tiedonlouhintaa (data mining) ja yksityiseen käyttöön tapahtuvaa kopiointia.

Raportissa kulttuuriperintö määritellään sisältönä, joka pitää sisällään sekä tekijänoikeudella suojattuja että vapaasti yleisessä käytössä olevia teoksia, jotka voivat olla kaupallisia tai epäkaupallisia. Kulttuuriperinnön siirtäminen ja säilyttäminen digitaalisessa muodossa voi olla hankalaa, mikäli opetuslaitosten tai kirjastojen pitää saada lupa yksittäisiltä oikeudenhaltijoilta. Skandinaviassa on käytössä kollektiivilisenssijärjestelmiä, jotka mahdollistavat oikeuksien hankkimisen kerralla kaikkiin kokoelmien teoksiin. Raportin mukaan tällä hetkellä instituutioilta puuttuu kuitenkin mahdollisuus saattaa kokoelmansa yleisön saataville EU-tasolla ilman huomattavia transaktiokustannuksia. Ratkaisuna voisi olla kulttuuriperintöä koskeva poikkeussäännös, mutta raportin mukaan tämä voisi heikentää halua luoda uusia teoksia. Raportti näkee kollektiivilisenssien kuitenkin vähentävän poikkeussäännösten tarvetta, joten raportti päätyy kannattamaan nykytilannetta ja poikkeussäännöstä, joka mahdollistaisi ei-kaupallisen tiedon digitalisoinnin, muttei sen jakamista yleisölle.   

Sähköisen lainaamisen osalta raportti ei pidä poikkeussäännöksiä tarpeellisina, sillä nykyinen tilanne mahdollistaa lisenssien neuvottelemisen tapauskohtaisesti. Kirjastoja koskeva poikkeussäännös voisi raportin mukaan haitata tehokkaiden kaupallisten palveluiden kehitystä. Tutkimusta varten tapahtuvan tiedonlouhinnan osalta raportti pitää lisenssejä hyvänä keinona mahdollistaa tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttö, mutta ehdottaa tarkkaan rajattua poikkeussäännöstä niissä tapauksissa, joissa oikeudenhaltija ei tarjoa materiaaliinsa lisenssiä.

Yksityiseen käyttöön tapahtuvaa kopiointia koskeva poikkeussäännös on käytössä suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Oikeudenhaltijoille yleensä kompensoidaan menetetyt tulot yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmällä. Raportin mukaan hyvitysmaksujärjestelmän on kuitenkin otettava huomioon uudet keinot käyttää aineistoa, kuten pilvipalvelut, tai hyvitysmaksusta tulisi luopua kokonaan. Raportissa todetaan, että mikäli hyvitysmaksuista luovuttaisiin kokonaan, tulisi menetetyt tulot korvata tekijöille. Raportissa mahdollisia korvaavia keinoja ei yksilöidä, mutta todetaan, että viimeaikainen luovien töiden markkinoiden kehitys viittaa siihen mahdollisuuteen, että oikeudenhaltijat eivät pitkällä aikavälillä olisi riippuvaisia hyvitysmaksuista.

Raportti ”Assessing the economic impacts of adapting certain limitations and exceptions to copyright and related rights in the EU – Analysis of specific policy options” ja sen tiivistelmä saatavissa kokonaisuudessaan:

http://ec.europa.eu/internal_market/copyright/studies/index_en.htm

(MH)