EU:n tavaramerkkioikeudesta suojaa viherpesua vastaan?

Kuluttajat ovat yhä tietoisempia tuotteiden ympäristövaikutuksista, mikä on lisännyt niin sanottua vihreää brändäystä ja yritysten esittämiä ympäristöväitteitä. Yhtä aikaa on kasvanut huoli viherpesusta eli siitä, että yritykset esittävät toimintansa ympäristöystävällisenä ilman todellista perustaa. Vaikka EU:n tavaramerkkioikeus ei varsinaisesti säätele ympäristökysymyksiä, sillä saattaa olla roolinsa immateriaalioikeuksien ja ympäristönsuojelun yhteensovittamisessa.

Tutkimustulokset viherpesusta herättävät laajalti huolta ja esimerkkejä ongelmallisista käytännöistä on lukuisia. Useiden eurooppalaisten lentoyhtiöiden on todettu käyttäneen epämääräistä vihreää kieltä ja terminologiaa perusteettomasti. Vastaavia käytäntöjä on havaittu myös vaatemerkeillä kuten H&M:llä ja Decathlonilla sekä teknologiayhtiöillä kuten Applella.

Euroopan unioni on ryhtynyt merkittäviin toimiin viherpesua vastaan varmistaakseen, että ympäristöväitteet esitetään selkeästi, täsmällisesti ja todennettavasti. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivillä sekä ehdotetulla viherväitedirektiivillä. Myös EU:n tavaramerkkioikeudesta löytyy keinoja puuttua viherpesuun, sillä sen mukaan tavaramerkit eivät saa olla harhaanjohtavia.

Euroopan unionin yleinen tuomioistuin (EUYT) on todennut, että tavaramerkki, joka saa kuluttajat uskomaan tuotteella tai palvelulla olevan ominaisuuksia, joita sillä ei ole, voidaan mitätöidä. Sen lisäksi EUYT on oikeuskäytännössään korostanut kuluttajien kiinnittävän yhä enemmän huomiota tuotteiden ekologisiin ominaisuuksiin ja, että vihreäksi kuvattu tuote ymmärretään usein ympäristöystävälliseksi tai vähintäänkin vähemmän haitalliseksi.

EU-tavaramerkit on siten mahdollista mitätöidä, mikäli niiden osoitetaan antavan ymmärtää, että tuotteella tai palvelulla olisi ympäristöystävällisiä ominaisuuksia, jotka eivät vastaa todellisuutta. Käytännössä haasteeksi muodostuu kuitenkin se, että mitätöinti vaatii asianosaisen, kuten kuluttajansuojajärjestön, hakemuksen ja näyttötaakka harhaanjohtavuudesta on mitätöinnin hakijalla.

Alkuperäisen uutisen voit lukea täältä.

Kuva: Unsplash / Patrick Langwallner