EUIPO:n uudessa raportissa tarkastellaan viranomaisten välistä yhteistyötä IP-oikeuksien täytäntöönpanossa
Viranomaisten välinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi keinoksi edistää tehokasta IP-oikeuksien täytäntöönpanoa. IP-oikeuksien toteuttaminen tapahtuu sekä siviili- että rikosprosessin piirissä, minkä lisäksi esimerkiksi tuoteväärennösten rajat ylittävä luonne korostaa yhteistyön merkitystä. Yhteistyön mahdollisia hyötyjä ovat resurssien parempi optimointi, viestinnän parantaminen asianosaisten välillä ja synergiaetujen saavuttaminen. EUIPO:n raportti sisältää tietoja virastojen välisen yhteistyön luonteesta EU:n jäsenvaltioissa. Raportissa päivitetään EUIPO:n samasta aiheesta vuonna 2014 julkaisemaa raporttia ja myös verrataan nykytilaa aiemman raportin tietoihin.
Päivitetty raportti laadittiin EUIPO:n julkisen sektorin sidosryhmien edustajien toimittamien tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden vastausten pohjalta EUIPO on identifioinut parhaita käytänteitä. Raportin tuloksina todettiin, että kaikissa jäsenvaltioissa harjoitetaan jossain määrin viranomaisten välistä yhteistyötä, mutta yhteistyön sisältö, rakenne ja oikeusperusta vaihtelevat hyvinkin paljon. Osassa maissa yhteistyö on muodoltaan epämuodollista, kun taas toisissa maissa muodollisempaa, tyypillisesti kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa. Raportissa tarkasteltiin myös sitä, onko jollakin tietyllä virastolla johtava toimivalta yhteistyössä vai jakantuuko toimivalta siten, ettei mikään yksittäinen virasto ole johdossa. Jäsenvaltioiden vastaukset jakaantuivat tässä suhteessa melkein kahtia. Hieman alle puolissa jäsenvaltioissa yksi virasto johtaa yhteistyötä, tyypillisesti teollis- ja tekijänoikeusvirasto, kuten Ruotsissa. EUIPO suosittelee nimenomaan keskitettyä yhteistyörakennetta, jossa johtava virasto voisi toimia kommunikaation välittäjänä.
Raportista ilmenee myös se, että tuomioistuimen rooli immateriaalioikeudellisia asioita koskevassa viranomaisyhteistyössä on kasvanut tarkasteltuna ajanjaksona. Kansallisten oikeusjärjestelmien määrä, joissa tuomioistuin ottaa jollain tavalla osaa viranomaisyhteistyöhön, on kaksinkertaistunut. EUIPO näkee, että tuomioistuinten osallistuminen voi parantaa yhteistyön tehokkuutta. Toisaalta jäsenvaltioiden vastauksista käy ilmi, että ongelmia tällä saralla saattaa aiheuttaa toimeenpano- ja tuomiovallan perustuslaillinen eriytyneisyys ja tuomioistuinten riippumattomuus.
Lisäksi jäsenvaltioiden vastaustan mukaan yksityiset sidosryhmät ottavat yhä useammin osaa yhteistyöhön. Suomessa tämä yhteistyö on enemmän ad hoc -luonteista, kun taas muutamissa muissa maissa, kuten Saksassa, sidosryhmien osallistamiseen on olemassa muodollisia rakenteita. Yksityisten sidosryhmien osallistamista tukee se, että IP-loukkausten haitalliset vaikutukset kohdistuvat välittömimmin yksityisiin tahoihin. Rajat ylittävien yhteistyön muodoissakin on paljon eroja. Toisinaan jäsenvaltiot käyttävät ylikansallisia organisaatioita (esim. WHO, Europol ja Interpol) ja toisinaan jäsenvaltioiden yhteistyö perustuu valtiosopimuksiin. EUIPO:n mukaan bilateraaliset sopimukset tai erikoistuneiden rajat ylittävien organisaatioiden perustaminen voisi tukea kansainvälisten organisaatioiden ja järjestön kautta tapahtuvaa IP-oikeuksien täytäntöönpanoa.
Raportti on luettavissa täältä.
(HL)