EUIPO:n tutkimus verkkotunnusten kaappauksesta
Focus on cybersquatting: Monitoring and analysis -tutkimuksessa tarkastellaan verkkotunnusten kaappausta (cybersquatting) ilmiönä ja kuvataan kaappaajien käyttämiä toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Tutkimuksen tarkoituksena on tältä osin tarjota perusta ilmiön tehokkaammalle torjumiselle.
Verkkotunnuksen kaappauksella tarkoitetaan toimintaa, jossa toisen tavaramerkki tai muu yksilöivä tunnus rekisteröidään vilpillisessä mielessä verkkotunnuksena käytettäväksi ilman, että toimijalla on mitään verkkotunnukseen liittyviä oikeuksia tai oikeutettuja etuja.
Verkkotunnusten kaappaajat hyödyntävät toiminnassaan verkkotunnusten rekisteröintijärjestelmän first come, first served -periaatetta sekä kuluttajien verkkoympäristöön kohdistuvaa luottamusta. Kaappauksen kohteeksi joutunut verkkotunnus saattaa brändiin identifioitumalla tai sitä jäljittelemällä houkutella kyseessä olevalle sivustolle rahallista arvoa tuottavaa verkkoliikennettä.
Verkkotunnusten kaappausta arvioitiin tutkimuksessa niin kvantitatiivisesta kuin kvalitatiivisesta näkökulmasta. Tarkastelun kohteena oli ensinnäkin kahteenkymmeneen hyviin tunnettuun ja tavaramerkkirekisteröinneillä suojattuun brändiin liittyvä verkkonäkyvyys- ja toiminta. Valitut brändit kattoivat laajan valikoiman erilaisia tuotekategorioita ja erikokoisia yrityksiä. Tutkimuksessa identifioitiin lisäksi 40 brändeihin liittyvää verkkotunnusta, joiden perusteella arvioitiin verkkotunnusten kaappauksessa käytettävien toimintamallien laajuutta ja mukautuvuutta.
Tutkimuksen kvantitatiivisessa osassa tarkasteltiin 993 verkkotunnusta, jotka liittyivät mainittuihin brändeihin. 49 % näistä verkkotunnuksista luokiteltiin ”epäilyttäviksi”. 55 % tällaisista epäilyttävistä verkkotunnuksista ei ollut aktiivisessa käytössä, ja 10 % niistä oli oli myytävänä. Loppuja epäilyttävistä verkkotunnuksista käytettiin tuoteväärennösten myynnin, petosten, tietojenkalastelun ja haittaohjelmien levittämisen kaltaiseen toimintaan. Verkkotunnusten kaappausten yleisyyden huomattiin vaihtelevan sektorikohtaisesti, ja esimerkiksi muotialan sekä autoteollisuuden osalta ilmiö havaittiin yleisemmäksi kuin kulutushyödykebrändien tapauksessa.
Tutkimuksen kvalitatiiviseen osaan valittiin 40 aktiivisessa käytössä olevaa verkkotunnusta. Keskeisinä huomioina esitettiin tältä osin muun muassa, että jokainen tarkasteltu verkkotunnus uudelleenohjasi lailliseen brändiin suuntautuvaa internet-liikennettä, että 55 % verkkotunnuksista houkutteli vierailijoita antamallaan itsestään legitiimin kuvan, ja että 80 % verkkotunnuksista oli suojaamattomia. Verkkotunnuksen kaappauksen toteuttajasta ei usein ollut saatavissa tietoa väitetysti yksityisyyteen liittyvistä syistä, mikä luonnollisesti vaikeuttaa rekisteröijään kohdistettavia toimenpiteitä.
Verkkotunnusten kaappauksen luonnehditaan tutkimuksessa olevan brändeille todellinen ongelma. Vaikka kaikissa epäilyttäviksi luokitelluissa verkkotunnuksissa ei ollutkaan kyse immateriaalioikeuksien loukkauksesta vaan esimerkiksi fani- tai kritiikkisivustoista, käytettiin osaa kaapatuista verkkotunnuksista tuoteväärennösten myyntiin tai muuhun hyödynnettyä brändiä vahingoittavaan toimintaan. Tutkimuksessa huomautetaan myös, että teknologian tuleva kehitys saattaa mahdollistaa kokonaan uudenlaisia verkkotunnusten kaappaukseen liittyviä uhkakuvia.
Löydät koko tutkimuksen täältä ja sen tiivistelmän täältä.
(JT)