EUIPO:n tutkimus joustavista estomääräyksistä EU:ssa

19.3.2021

Estomääräyksillä tarkoitetaan tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29/EY sekä teollis- ja tekijänoikeusdirektiivin 2004/48/EY mahdollistamia internetvälittäjien toteutettavaksi määrättäviä teknisiä toimenpiteitä, joilla ehkäistään tai estetään pääsy tiettyyn internetsijaintiin. Verkkosivuihin kohdistuvia määräyksiä voidaan toteuttaa esimerkiksi IP- tai DNS-estoilla taikka URL-suodatuksella. Niin sanottujen joustavien estomääräysten tarkoituksena on tehostaa oikeudenhaltijoiden käytettävissä olevien toimenpiteiden tehokkuutta kattamalla toistuvia rikkomuksia.

Tutkimuksessa tarkastellaan EU:ssa ja tutkimukseen kuuluneissa jäsenvaltioissa käytettyjä pysyviä ja joustavia estomääräyksiä. Tutkimuksesta ilmenee muun muassa, että siinä missä niin kutsuttuja pysyviä estomääräyksiä on käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa, ei joustavia estomääräyksiä tai niiden käytettävyyttä ole testattu kaikkien tutkimukseen kuuluneiden jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

Joustavista estomääräyksistä ei ole useimmissa jäsenvaltioissa nimenomaista lakisääteistä määritelmää, ja niitä on annettu useimmissa jäsenvaltioissa rajallisesti. Jäsenvaltioissa ei myöskään ole erityisiä menettelysääntöjä estomääräyksiä varten tarvittavia todisteita ja tällaisten hyväksyttävyyttä koskevista vaatimuksista. Vaikka edellytykset estomääräyksen saamiseksi ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa, sovelletaan useimmissa näistä kuitenkin joitakin yhteisiä yleisiä vaatimuksia ja menettelysääntöjä.

Joustavien estomääräysten soveltamisalaan kuuluvat aiheet, niiden kohteena olevat välittäjät, niiden kohteena olevat verkkosivustot sekä niiden ajallinen ja alueellinen soveltamisala vaihtelevat eri jäsenvaltioissa. Edelleen estomääräysten täytäntöönpanossa keskitytään tutkimuksen mukaan pääasiassa teknisiin ratkaisuihin ja täytäntöönpanokustannuksiin, joista jälkimmäisiä on käsitelty jäsenvaltioissa melko epäjohdonmukaisesti.

Unsplash.com / Markus Spiske

Tutkimuksessa huomautetaan, että joustavien estomääräysten jatkotoimilla on tärkeä tehtävä toimenpiteiden tehokkuudessa ja yleisessä etunäkökohtien tasapainottamisessa. Vaikka joissain jäsenvaltioissa on käytettävissä erityisiä menettelyjä estomääräysten uusimiseen, päivittämiseen tai laajentamiseen, ei niin ole kaikissa. Kaikissa tutkimukseen kuuluneissa jäsenvaltioissa on kuitenkin käytettävissä oikeussuojakeinoja, joilla estomääräykset voidaan kyseenalaistaa siviilioikeudellisten menettelysääntöjen mukaisesti.

Estomääräysten tehokkuuden rikkomusten vähentämisessä huomautetaan olevan tärkeä tekijä niiden käytettävyyden, soveltamisalan ja oikeasuhteisuuden arvioinnissa. Tällainen tehokkuus ei kuitenkaan vaadi täydellistä onnistumista, kunhan oikeussuojakeino estää pääsyn rikkovaan sisältöön riittävän tehokkaasti.

Tutkimuksessa luotu yleiskatsaus estomääräyksiin osoittaa, että jäsenvaltioissa on käytössä erilaisten toimintamallien monimutkainen ja toisinaan vaikeaselkoinen verkosto. Tämä huomioiden tutkimuksessa esitetään joitain keskeisiä havaintoja, joita voidaan hyödyntää viitteenä alan tulevassa toimintalinjojen ja käytäntöjen kehittämisessä.

Löydät koko tutkimuksen täältä sekä sen suomenkielisen tiivistelmän täältä.

(JT)