EUIPO:n tutkimus immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvästä kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä

16.3.2021

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tutkimuksessa kartoitetaan oikeudellisia toimenpiteitä, jotka liittyvät verkossa tapahtuvia immateriaalioikeuksien loukkauksia koskevaan kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen ja soveltamisen mahdolliset edut ja puutteet.

Verkossa tapahtuvat immateriaalioikeuksien loukkaukset ovat yleistyneet internetin luonteen ja teknologian kehityksen seurauksena. Loukkaukset ovat luonteeltaan usein rajat ylittäviä, mikä monimutkaistaa valvontaa entisestään. Vaikka monet tilanteet voidaan ratkaista sillä lainkäyttöalueella, jossa loukkaus tapahtuu tai jossa loukkaaja sijaitsee, vaativat monet tilanteet kuitenkin kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä. Tällaisen yhteistoiminnan merkitys on tullut selväksi etenkin verkkoympäristössä.

Kahdeksi tehokkaimmaksi yhteistyön muodoksi havaittiin yhtäältä eri valtioiden tutkijoiden ja syyttäjien epävirallinen yhteistyö sekä toisaalta tutkijoiden ja syyttäjien suora yhteistyö kolmansissa valtioissa sijaitsevien vapaaehtoisten internetvälittäjien kanssa. Mikäli nämä keinot eivät ole mahdollisia, on seuraavaksi tehokkain keino toimia mahdollisimman pitkälle yksittäisen lainkäyttöalueen puitteissa. Mikäli tämä ei ole riittävää verkossa tapahtuneen loukkauksen käsittelemiseksi, joudutaan turvautumaan viralliseen kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön.

Unsplash.com / Sigmund

Tutkimuksessa havaittiin lukuisia jo olemassa olevia sekä myös hieman uudempia työkaluja, jotka mahdollistavat kansainvälisen yhteistyön niin unioni- kuin kansainvälisellä tasolla. Näihin lukeutuu niin juridisia välineitä kuin epävirallisempiakin verkostoja, portaaleja ja alustoja. Osan työkaluista huomautetaan koskevan hyvin spesifejä alueita immateriaalioikeuksien kentällä tai olevan vielä pitkälti hyödyntämättä. Lisäksi, vaikka immateriaalioikeuksien suojaamista ja valvomista tuetaankin jo useilla oikeudellisilla toimenpiteillä, ei suuri osa näistä huomioi nimenomaan verkkoympäristöä loukkausten tapahtumisympäristönä.

Kansainväliseen yhteistyöhön kohdistuu tutkimuksesta ilmenevällä tavalla myös haasteita. Nämä koskevat etenkin täytäntöönpanojen viivästymisiä sekä oikeusapupyyntöjen epäämistä epäjohdonmukaisilla perusteilla, mikä voi olla seurausta pyyntöjen epätarkkuudesta, epäselvyydestä taikka niiden huonosta kääntämisestä. Myös kulttuurieroilla sekä rajatuilla henkilöstöresursseilla voi olla merkitystä tietyissä tapauksissa. Joidenkin maiden syyttäjät saattavat lisäksi pidättyä ajamasta virallista kansainvälistä yhteistyötä vaativia tapauksia niiden pituuden ja monimutkaisuuden takia. Ongelmia liittyy myös videokonferenssilaitteiden kaltaisten teknisten välineiden saatavuuden puutteellisuuteen sekä kielimuureihin.

Tutkimuksessa huomautetaan, että virallisia keskinäisiä oikeusapuprosesseja on jo pyritty parantamaan kansainvälisellä tasolla. Tämä on keskeistä viivästysten välttämiseksi sähköisen tiedon hankinnassa, mikä on kriittistä verkossa tapahtuvien loukkausten tutkinnassa. Myös tiettyjen EU:n piirissä kehitettyjen välineiden huomautetaan suuresti edistäneen tietojen ja todisteiden vastaanottamisprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista virallisten oikeusapupyyntöjen yhteydessä. Lisäksi lukuisten omistautuneiden ammatinharjoittajien verkostojen olemassaoloa pidetään tärkeänä niin muodollisen kuin epävirallisen kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi.

Löydät EUIPO:n koko tutkimuksen täältä.

(JT)