EUIPO:n tutkimus: Eurooppalaisten kuluttajien suhtautuminen immateriaalioikeuksiin

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) teettämän tutkimuksen (’IP Perception Study’) tarkoituksena on kerätä tietoa eurooppalaisten kuluttajien suhtautumisesta immateriaalioikeuksiin, teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen asteesta sekä siitä, mitä käsityksiä heillä on yleisesti immateriaalioikeuksista. Aikaisemmista vuosista poiketen tämän vuoden tutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja siihen osallistui kaikista EU:n jäsenvaltioista yhteensä lähes 26 000 kuluttajaa. Tarkastelun kohteena oli erityisesti eurooppalaisten suhtautuminen tuoteväärennöksiin ja audiovisuaaliseen piratismiin.

Viime viikolla julkaistusta tutkimuksesta käy ilmi, että eurooppalaiset kuluttajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että immateriaalioikeuksien kunnioittaminen on tärkeää. Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia katsoo, että keksijöiden, kustantajien, luovan alan tekijöiden ja esittävien taitelijoiden on tärkeää voida suojata oikeuksiaan ja saada asianmukaisen korvauksen tekemästään työstä. Lisäksi valtaosa katsoo, että immateriaalioikeuksien tehokas suojaaminen ylläpitää tuotteiden tuotteiden ja palveluiden laatua.

Tutkimus osoittaa, että eurooppalaiset kuluttajat ovat myös etenevissä määrin tietoisempia riskeistä, joita kytkeytyy väärennettyjen tuotteiden ostamiseen sekä sisällön lataamiseen ja toistamiseen laittomista lähteistä. Tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista katsoo, että väärennösten ostaminen tukee epäeettistä ja rikollista toimintaa. Lisäksi enemmistö uskoo, että väärennöksillä on negatiivisia vaikutuksia talouteen, yritysten liiketoimintaan sekä työpaikkojen jatkuvuuteen. Kaksi kolmasosaa kuluttajista katsoo myös, että väärennettyihin tuotteisiin kytkeytyy erilaisia terveys- ja turvallisuusriskejä ja että väärennetyillä tuotteilla on haitallinen vaikutus ympäristöön.

Tutkimuksesta käy ilmi, että useimmat eurooppalaiset kuluttajat suhtautuvat kielteisesti argumentteihin, joilla pyritään oikeuttamaan väärennettyjen tuotteiden ostaminen. Erityisen kielteisesti suhtaudutaan argumentteihin, joiden mukaan väärennetyn tuotteen ostaminen on hyväksyttävää silloin, kun alkuperäistä tuotetta ei ole saatavilla tai kun kyse on luksustuotteesta. Sen sijaan noin kolmasosa katsoo, että väärennetyn tuotteen ostaminen voi olla hyväksyttävää silloin, kun alkuperäisen tuotteen hinta on hyvin korkea.

Suhtautuminen väärennettyjen tuotteiden ostamiseen vaihtelee iän mukaan. Väärennettyjen tuotteiden ostamiseen suhtaudutaan hyväksyvämmin 15–24-vuotiaiden keskuudessa. Nuorista kuluttajista jopa 50 prosenttia katsoo, että väärennetyn tuotteen ostaminen on hyväksyttävää silloin, kun väärennös on huomattavasti halvempi kuin alkuperäinen tuote.

Kokonaisuudessaan noin 13 prosenttia kuluttajista myöntää ostaneensa tietoisesti väärennettyjä tuotteita viimeisen 12 kuukauden aikana. Toiminta on huomattavasti yleisempää 15–24-vuotiaiden keskuudessa, sillä jopa 26 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista kertoo ostaneensa tarkoituksellisesti väärennettyjä tuotteita. Samaan aikaan noin 40 prosenttia kuluttajista kertoo olleensa epävarma sen suhteen, onko jokin heidän ostamansa tuote aito vai väärennös.

Alkuperäisen tuotteen hinnalla katsotaan olevan edelleen eniten vaikutusta siihen, ostaako kuluttaja aidon vai väärennetyn tuotteen. Hieman yli 40 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperäisen tuotteen kohtuullinen hinta on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka saa heidät valitsemaan aidon tuotteen väärennöksen sijasta. Myös väärennöksen laatu sekä tuotteeseen kytkeytyvät turvallisuusriskit ja oikeudelliset seuraukset vaikuttajat kuluttajien valintoihin.

Valtaosa eurooppalaisista kuluttajista suhtautuu audiovisuaaliseen piratismiin kielteisesti. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia kuluttajista käyttää mielummin laillisia kuin laittomia lähteitä verkkosisällön hankkimiseen, jos laillinen vaihtoehto on kohtuuhintainen. Hieman yli 40 prosenttia kuluttajista on myös maksanut voidakseen ladata tai suoratoistaa tekijänoikeudella suojattua sisältöä laillisista lähteistä. Ne, jotka eivät ole koskaan ladanneet tai suoratoistaneet verkkosisältöä laittomista lähteistä, katsovat, että laittomien palveluiden käyttöön kytkeytyy erilaisia riskejä, kuten mahdollisuus huijatuksi tulemisesta.

Lisäksi noin 14 prosenttia kyselyyn vastanneista myöntää käyttäneensä tai suoratoistaneensa verkkosisältöä laittomista lähteistä viimeisen 12 kuukauden aikana. Audiovisuaalista piratismia harjoittavat erityisesti nuoret, joista 33 prosenttia ilmoitti käyttäneensä laittomia lähteitä tietoisesti. Useimmat vastaajat pitävät audiovisuaalista piratismia hyväksyttävänä silloin, kun laitonta sisältöä ladataan vain henkilökohtaiseen käyttöön, kun laillisen sisällön hinta on korkea ja kun haluttua sisältöä ei ole saatavilla laillisista lähteistä.

EUIPO:n tiedotteen pääset lukemaan täältä. Englanninkielinen tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Kuva: Unsplash, Nejc Soklic