EUIPO:lta raportti musiikkiteollisuutta koskevan piratismin kustannuksista ja komissiolta päivitysehdotus AV-direktiiviin

27.5.2016
EUIPO:n laatiman raportin mukaan piratismin kustannukset EU:n alueen musiikkiteollisuudelle olivat noin 170 miljoonaa euroa vuonna 2014. Komissio antoi ehdotuksen audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin päivittämisestä ajan tasalle osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa.

Euroopan unionin teollisoikeusviraston (EUIPO) laatiman raportin mukaan musiikkiteollisuus menetti myyntituloja piratismin vuoksi noin 170 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tämä summa vastaa noin 5,2 % osuutta unionin alueella kertyvistä perinteisessä muodossa olevan sekä digitaalisen musiikin myyntien kokonaistuloista. Piratismin vaikutus ei näy pelkästään myyntitulojen menetyksinä vaan vaikutukset ulottuvat myös sektorin ulkopuolelle menetettyinä työpaikkoina ja verotulojen menetyksinä.

Yksi tutkimuksesta selvinneistä merkittävistä seikoista oli perinteisessä muodossa olevan musiikin myynnin selkeä lasku, kun taas digitaalisen musiikin myynnin osuus on selkeästi nousussa. Perinteisessä muodossa olevan musiikin myyntiosuus oli 92 % kokonaismyynnistä vielä vuonna 2005, kun taas vuonna 2014 se oli laskenut 53 %: iin.

Tutkimuksessa esitetyt seikat perustuvat 19 EU-jäsenmaasta kerättyihin tietoihin. Näistä yksi oli Suomi. Tutkimuksen mukaan Suomessa piratismin kustannukset vuonna 2014 vastasivat 6 % osuutta perinteisessä muodossa olevan ja digitaalisen musiikin yhteisistä myyntituloista. Euromääräisenä kustannukset olivat noin 2 268 000 euroa. Jäsenmaiden keskiarvoon verrattuna Suomessa piratismin vaikutukset olivat hieman tätä korkeammat. Voimakkaimmat vaikutukset ovat olleet Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Näiden maiden osuus piratismin kokonaiskustannuksista tutkittujen jäsenvaltioiden alueella oli 73 %.

Digitalisaation merkityksen vaikutus musiikkiteollisuuteen tuli selvästi esille tutkimuksessa, kun tarkasteltiin digitaalisen musiikin ja perinteisessä muodossa olevan musiikin myynnille aiheutuvia piratismin kustannuksia erikseen. Digitaalisen musiikin myyntitulojen menetykset unionin alueella vuonna 2014 olivat 112 878 000 euroa. Suomessa digitaalisen musiikin myynnistä saamatta jääneen myyntitulon osuus kokonaismyynnistä oli keskimäärin 9,1 % eli 1 758 000 euroa. Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna kustannukset jäivät kuitenkin melko pieniksi. Ruotsissa tuo luku oli 8,6 % digitaalisen musiikin kokonaismyyntituloista eli noin 8 910 000 ja Tanskassa 8,7 % eli noin 4 092 000 euroa. Iso-Britannian kustannukset muodostivat jäsenvaltioiden yhteenlasketuista kustannuksista kolmasosan 36 289 000 eurolla.

Perinteisessä muodossa olevan musiikin myyntiin kohdistuvat tappiot olivat jäsenvaltioissa yhteensä 56 999 000 euroa. Suomessa prosentuaalinen keskiverto osuus Suomen perinteisessä muodossa olevan musiikin kokonaismyynnistä oli 2,8 % eli lähestulkoon sama kuin jäsenmaiden keskiarvo 2,9 %. Euroissa Suomen kyseisten kustannusten määrä oli noin 510 000 euroa. Tanskassa vaikutus perinteisessä muodossa olevan musiikin myyntiin oli selvästi pienempi, sillä kyse oli 323 000 euron menoerästä. Myös Ruotsissa kustannukset olivat Suomea maltillisemmat niiden ollessa 362 000 000 euroa.

Tutkimus osoittaa, etteivät piratismin kustannusvaikutukset ole pelkästään välittömiä vaan lisäksi tulee ottaa huomioon niiden välillinen vaikutus verotulojen menetyksinä sekä työttömyytenä. Laskettaessa yhteen sekä välittömät että välilliset kustannukset, piratismin kokonaiskustannukset musiikkiteollisuudessa EU:n alueella vuonna 2014 olivat 336 miljoonaa euroa.

Euroopan komissio ehdottaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin päivittämistä

Komissio haluaa päivittää audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ajan tasalle, mahdollistaakseen tasapuolisemmat toimintaedellytykset kaikille toimijoille. Kyseinen ehdotus ilmentää myös komission omaksumaa uutta kohdennettua lähestymistapaa verkkoalustoihin.

Direktiiviehdotus on osa digitaalisten markkinoiden strategiaa. AV-direktiiviä (2010/13/EU) sovelletaan tällä hetkellä sekä perinteisiin televisioyhtiöihin, että tilausvideopalveluiden tarjoajiin ja videonjakoalustoihin. Komissio haluaa löytää sääntöjen välille paremman tasapainon Tarkistettu direktiivi myös edistää entisestään Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta, varmistaa audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten riippumattomuuden ja antaa televisiolähetystoiminnalle lisää joustavuutta mainontaan.

Komissio ehdottaa seuraavaa:

  1. Vastuulliset videonjakoalustat: Videonjakoalustat velvoitetaan suojelemaan alaikäisiä haitalliselta sisällöltä ja kaikkia kansalaisia vihaan yllyttämiseltä.
  2. Vahvempi asema audiovisuaalialan sääntelyviranomaisille: Audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) roolia vahvistetaan nyt EU:n lainsäädännössä.
  3. Lisää eurooppalaista luovuutta: Komissio haluaa, että televisioyhtiöt varaavat edelleen vähintään puolet katseluajasta eurooppalaisille teoksille.
  4. Enemmän joustavuutta televisioyhtiölle: Liiallisen TV-mainonnan häiritseväksi kokevat katsojat voivat siirtyä mainoksettoman verkkotarjonnan pariin. Tarkistettu direktiivi mahdollistaa televisioyhtiöille mainosten ajankohtien valitsemisen vapaammin päivän aikana.

Innovoinnin ja kasvun kannalta verkkoalustat ovat merkittävässä roolissa digitaalisilla sisämarkkinoilla. EU:n toimia tarvitaan oikeanlaisen ympäristön luomiseen, jotta uusille verkkoalustojen innovoijille voidaan tarjota houkuttelevat edellytykset toimintaan ja kasvuun. Komissio on luonut uuden kohdennetun lähestymistavan verkkoalustoihin liittyvien ongelmien korjaamiseksi.

Toiminta-alueita ovat:

  • Samanlaiset säännöt samanlaisille digitaalisille palveluille: Verrannollisissa digitaalisissa palveluissa tulisi noudattaa samoja tai vastaavia sääntöjä. Komission olisi mahdollisuuksien mukaan supistettava nykyisen lainsäädännön soveltamisalaa ja laajuutta.
  • Verkkoalustojen velvollisuus käyttäytyä vastuullisesti: Erityisiin ongelmiin puututaan kohdennetuilla välineillä tai tehostamalla toimialan vapaaehtoisia ponnisteluja.
  • Luottamus on kaiken a ja o: Täytäntöönpanoa tukevalla rajat ylittävällä yhteistyöllä varmistetaan, että verkkoalustat täyttävät kuluttajien oikeuksiin liittyvät velvoitteet.
  • Avoimet markkinat datavetoiselle taloudelle: Vuoden 2016 lopulle kaavailtu vapaita datavirtoja koskeva aloite helpottaa eri verkkoalustojen ja pilvipalveluiden välisten tietojen siirrettävyyttä ja vaihtamista.
  • Tasapuolinen ja innovointia suosiva liiketoimintaympäristö: Komissio tulee keräämään tällä alueella ilmenneistä ongelmista tietoja, ja päättää näiden pohjalta ovatko lisätoimet tarpeen tällä alalla. Ongelmat koskevat esimerkiksi tärkeisiin tietokantoihin pääsyn kohtuuttomia ehtoja sekä markkinoillepääsyä.

Direktiiviehdotuksen lisäksi komissio julkaisi tiedonannon ja valmisteluasiakirjan verkkoalustoista ja digitaalisista sisämarkkinoista.

Euroopan unionin teollisoikeusviraston raportti piratismin kustannuksista (24.5.2016)

Komission lehdistötiedote audiovisuaalisääntöjen päivityksestä sekä kohdennetun lähestymistavan omaksumisesta verkkoalustoihin: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-1873_en.htm (25.5.2016)

 (NL)