EUIPO julkaisi tuoteväärennösten torjuntaan kehitettyjä teknologioita käsittelevän oppaan
Helmikuussa 2021 julkaistun oppaan on laatinut EUIPO:n puitteissa toimiva Teollis- ja tekijänoikeusloukkausten eurooppalainen seurantakeskus ”The European Observatory on Infringements of Intellectual Property Rights” yhteistyössä Italian patentti- ja tavaramerkkiviraston sekä kahden tuoteväärennösten torjuntaan ja teknologioihin perehtyneen asiantuntijaryhmän kanssa.
Opas on tarkoitettu kaikille elinkeinonharjoittajille, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään tuoteväärennösten torjuntaan kehitettyjä ratkaisuja sekä luomaan yritykselleen tuoteväärennösten vastaisen strategian. ACT-opas tarjoaa kattavan yleiskatsauksen tällä hetkellä markkinoilla oleviin ratkaisuihin ja luo käyttäjille vakaan pohjan monipuolisen ja yritysten tarpeisiin sopivan tuoteväärennösten vastaisen strategian rakentamiseen.
Opas on jaettu viiteen luokkaan, ja se sisältää myös tietoja täydentävistä tekniikoista ja ISO-standardeista, joita voidaan hyödyntää valittaessa parhaita tapoja tuoteväärennösten torjunnassa. Esimerkiksi erilaisia lohkoketjuihin perustuvia tekniikoita voidaan käyttää muiden torjuntatoimien rinnalla.
Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat erilaiset elektroniset teknologiat, kuten esimerkiksi elektroniset ja magneettiset sinetit, joilla tuote voidaan tunnistaa tai sitä voidaan seurata. Menetelmissä tietotekniset laitteet yhdistyvät tavalla tai toisella tuotteisiin, ja ne mahdollistavat tavaroiden tunnistamisen, todentamisen tai seurannan joko tarjoamalla tarkkoja tuotetietoja tai mahdollistamalla pääsyn tietokantaan, johon tarvittavat tiedot on tallennettu.
Toiseen luokkaan kuuluvat näkymättömiin ja näkyviin menetelmiin perustuvat tuotteiden merkitsemiseen tarkoitetut tekniikat, kuten koodit, hologrammit ja erilaiset musteet. Niiden tarkoituksena on vahvistaa tuote aidoksi ja ehkäistä jäljittelyä ja tuotteen peukalointia.
Kolmannessa luokassa ovat kemialliset ja fysikaaliset teknologiat, jotka hyödyntävät esimerkiksi DNA koodeja sekä erilaisia kemiallisia jäljittimiä tuotteiden merkitsemiseen ja tunnistamiseen. Tekniikoiden ansiosta tuote voidaan tunnistaa ilman muita yksilöiviä tuotetunnisteita. Koodien luomiseen ja lukemiseen tarvitaan laboratoriotestejä, minkä vuoksi kolmansien osapuolten on hyvin vaikeaa jäljitellä niitä.
Neljänteen luokkaan kuuluvat mekaaniset teknologiat, joilla tuotteita voidaan merkitä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset etiketit sekä tuotteen muokkaamista ehkäisevät laitteet. Tuotteita pyritään usein luokittelemaan esimerkiksi fysikaalisten ominaisuuksien, kuten valmistusmateriaalin suhteen. Nämä menetelmät eroavat ensimmäiseen ja toiseen luokkaan kuuluvista tekniikoista siinä, että ne ovat visuaalisia ja silmin havaittavissa.
Viimeinen luokka käsittelee digitaalisen median tekniikoita, kuten digitaalisia vesileimoja ja DRM-järjestelmiä, joita voidaan hyödyntää tietoteknisillä järjestelmillä. Esimerkiksi DRM-järjestelmät on suunniteltu torjumaan audiovisuaalisten teosten laajamittaista väärentämistä. Tekijänoikeuksien haltijat käyttävät niitä oikeuksiensa suojaamiseen, hyödyntämiseen ja hallinnointiin digitaalisessa ympäristössä.
Löydät EUIPO:n asiaa koskevan tiedotteen sekä itse oppaan täältä.
(HM)