EUIPO julkaisi raportin sosiaalisen median seurannasta ja analysoinnista teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen yhteydessä
Raportin tarkoituksena on tutkia kattavasti, millä tavoin sosiaalista mediaa käytetään välineenä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen tähtäävissä toimissa ja kuinka laajaa tällainen toiminta on. Tutkimuksessa pyrittiin kattavuuteen louhimalla tietoa neljältä sosiaalisen median alustalta (Facebook, Twitter, Instagram ja Reddit) kuudessa Euroopan valtiossa (Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Puola ja Ruotsi). Tiedon louhinta kohdistui julkisiin keskusteluihin. Valtavan tietomäärän keräämiseksi ja hyödyntämiseksi tutkimuksessa käytettiin sosiaalisen älykkyyden analytiikkaa (social intelligence analytics, SIA) perinteisten laadullisten ja määrällisten menetelmien lisäksi.
Tutkimus on jaettu kolmeen osaan, jokaisen osan sisältäessä omat tutkimuskysymyksensä. Ensimmäisessä osassa tutkittiin yleistasolla sitä, millä tavoin ja miten laajalti sosiaalisessa mediassa käytävät julkiset keskustelut liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisiin tähtääviin toimiin. Tuloksena oli, että 11 prosenttia fyysisiä tuotteita koskevasta keskustelusta saattaa liittyä tuoteväärennöksiin ja vastaavasti 35 prosenttia digitaalista sisältöä koskevista keskusteluista piratismiin. Tuoteryhmien osalta mahdollisesti loukkaava keskustelu kohdistui eniten vaatteisiin, jalkineisiin ja koruihin. Digitaalisen sisällön osalta listan kärjessä olivat sähköiset kirjat, TV-ohjelma ja musiikki.
Tutkimuksen toisessa osassa tarkasteltiin kolmen parametrin (alusta, kieli ja aikajana) avulla tuoteväärennösten ja piratismia koskevien keskustelujen suhteellista osuutta sosiaalisessa mediassa verrattuna aitoihin tuotteisiin tai lailliseen digitaaliseen sisältöön. Tutkimuksessa havaittiin, että eri alustat erosivat toisistaan melko paljon siinä, mihin mahdolliset loukkaavat keskustelut kohdistuivat suhteellisesti eniten. Tuoteväärennösten ja yleisesti tuotteisiin liittyvän keskustelun osalta Instagram oli pääasiallinen alusta, mikä saattaa johtua sivuston visuaalisesta ulkoasusta. Toisaalta piratismiin mahdollisesti liittyvien keskustelujen merkittävämmäksi alustaksi identifioitiin Reddit, jossa erityisesti elokuvien ja TV-ohjelmien osuus oli suuri. Seuraavaksi listalla oli Twitter, joka oli musiikin ja sähköisten kirjojen piratismiin mahdollisesti liittyvien keskustelujen osalta käytetyin alusta. Twitter ja Reddit saattavat sopia tällaiseen toimintaan siksi, että ne tarjoavat mahdollisuuden lyhyiden ja suorien viestien lähettämiseen linkkien kera. Tutkimus kohdistui kuitenkin vain julkisiin keskusteluihin ja siinä huomautettiin, että erityisesti Facebookille näyttää olevan ominaista yksityisten ryhmien huomattava asema.
Kieliparametrin osalta yllättävää ei ollut se, että Englanti oli selvästi käytetyin kieli alustoilla. Aikajanaparametrilla pyrittiin tutkimaan erityisesti pandemian vaikutusta loukkaaviin keskusteluihin. Tältä osin havaittiin, että tuoteväärennöksiin mahdollisesti liittyvät keskustelut lisääntyivät selvästi pandemian aikana.
Kolmannessa osiossa pyrittiin tunnistamaan tyypillisiä liiketoimintamalleja, jotka kytkeytyvät teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen sosiaalisen median alustojen avulla. Tutkimus osoittautui kuitenkin tältä osin haastavaksi, sillä yhtenäistä kaavaa oli vaikea löytää. Havaintona oli kuitenkin ensinnäkin se, että tuoteväärennösten tarjoamisessa pyritään käyttämään samanlaisia liiketoimintamalleja kuin legitiimien tuotteiden tarjonnassa siten, että erityisesti menestyksekkäitä liiketoimintamalleja kopioidaan. Digitaalisen sisällön osalta merkittävin tutkimustulos oli piraattisisältöjen tarjoajien passiivisuus ja käyttäjien aktiivisuus. Keskusteluissa korostui käyttäjien aktiivinen pyrkimys päästä käsiksi loukkaavaan sisältöön, minkä lisäksi käyttäjät jakoivat aktiivisesti toisilleen vinkkejä.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksesta ilmenee, että sosiaalista mediaa käytetään toistuvasti sekä digitaaliseen piratismiin että tuoteväärennöksiin kytkeytyvässä toiminnassa. Tutkimus osoittaa myös sen, että teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava toiminta sosiaalisessa mediassa on hajautunut eri alustoihin, kieliin, sisällön tarjoamisessa käytettyihin menettelytapoihin ja sisältötyyppeihin. Tästä syystä loukkaavan sisällön tunnistaminen on myös varsin hankalaa.
Löydät koko tutkimuksen täältä ja tiivistelmän täältä.
(HL)