EPO:n tutkimus: neljännen teollisen vallankumouksen teknologiainnovaatiot merkittävässä kasvussa

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia 4IR-teknologiaan liittyviä kansainvälisiä patenttiperheitä vuosina 2000–2018. Patenttiperheet edustavat keksintöjä, joille on haettu patenttia vähintään kahdessa eri patenttitoimistossa. Pelkästään vuonna 2018 haettiin 40000 4IR-teknologioihin liittyvää uutta patenttiperhettä, mikä tarkoittaa noin 10 prosentin osuutta koko maailmanlaajuisesta patentointiaktiivisuudesta. Tutkimus on jatkoa joulukuussa 2017 julkaistulle raportille ja se ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös kansainvälisen näkökulman.

4IR-teknologioita ovat muun muassa asioiden internetiin (IoT), big dataan, 5G:hen sekä tekoälyyn liittyvät teknologiat. Tutkimuksen mukaan kehitys on ollut nopeinta liitettävyydessä ja datan hallinnassa. Yhteyksiin ja viestintäteknologiaan liittyviä patenttiperheitä haettiin vuonna 2018 lähes 14000 ja ala on kasvanut vuodesta 2010 lähtien vuosittain 26,7 %. Kasvuun on vaikuttanut ennen kaikkea 5G-teknologioiden kehittyminen, joka tukee 4IR-teknologioiden käyttöönottoa tulevaisuudessa.

EPO:n puheenjohtaja António Campinos arvioi muutoksen merkitystä ja totesi, että älylaitteiden verkosto, nopeampi langaton verkkoyhteys, big data ja tekoäly muovaavat maailman taloutta ja vaikuttavat laaja-alaisesti tuotannosta terveydenhuoltoon ja liikenteeseen. Hän myös korostaa, ettei kysymys ole pelkästään informaatio- ja viestintäteknologian kiihtyvästä kehityksestä, vaan valtavasta muutoksesta kohti datavetoista taloutta.

Maantieteellisesti tarkasteltuna Yhdysvallat on säilyttänyt paikkansa 4IR-innovaatioiden kärkimaana, sillä noin kolmannes kaikista vuosina 2000–2018 julkaistuista keksinnöistä oli yhdysvaltalaisia. Samana ajanjaksona noin viidennes keksinnöistä julkaistiin sekä Euroopassa että Japanissa kussakin. Vuodesta 2010 lähtien Yhdysvallat on onnistunut kasvattanut johtoasemaansa vuosittain noin 18,5 %, kun vuotuinen kasvu on Euroopassa ollut noin 15,5 % ja Japanissa noin 15,8 %. Myös Kiina ja Etelä-Korea ovat kiihdyttäneet 2000-luvun alussa maltillisesti kasvanutta innovaatiotoimintaansa voimakkaasti. Niiden vuosikasvu oli vuosina 2010–2018 keskimäärin 39,3 % ja 25,2 %. Kiinan ja Etelä-Korean sekä muiden kansainvälisten innovaatiokeskittymien voimakas kasvu on osaltaan vaikuttanut siihen, että Eurooppa on menettänyt asemiaan 4IR-teknologioiden kehityksen kärjessä.

Campinosin mukaan Euroopan vahvuus piilee kasvun sijaan innovaatioekosysteemien monimuotoisuudessa, pienten maiden vahvassa kehityksessä ja niiden laajassa erikoistumisessa sekä alueellisissa innovaatioryppäissä. Pienenä maana Suomi onkin menestynyt maiden välisessä vertailussa hyvin, sillä tutkimuksen mukaan Suomi oli vuosina 2000–2018 innovaatiotiheydessä maailman kärkimaa 651 patenttiperheellä miljoonaa asukasta kohden. Tämä oli yli kuusi kertaa eurooppalaista keskiarvoa (95) enemmän. Suomi ohitti vertailussa jopa Etelä-Korean (525), Ruotsin (524), Japanin (405) ja Yhdysvallat (259). Tutkimus paljastaa myös, että innovaatiot keskittyvät tietyille alueille ympäri maailmaa. Helsinki on noussut esiin Euroopan sisäisiä innovaatiokeskittymiä tarkasteltaessa, sillä Euroopan kartalla Helsinki sijoittuu seitsemänneksi Eindhovenin, Lontoon, Münchenin, Tukholman, Pariisin ja Stuttgartin jälkeen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eniten patentteja hakeneita yrityksiä maailmassa. Nokia menestyi vertailussa hyvin, ja koko tarkasteltuna ajanjaksona 2000–2018 Nokia oli hakenut yhteensä 4 205 patenttiperhettä. Vuosiin 2000–2009 verrattuna Nokian asema kuitenkin heikkeni, ja se putosi viidenneltä sijalta yhdeksänneksi. Samalla Nokian osuus kaikista kansainvälisesti haetuista patenteista kutistui 1,8 prosentista 1,5 prosenttiin. Vertailun kärkeä hallitsevat suuret eteläkorealaiset teknologiayhtiöt Samsung ja LG, jotka molemmat ovat kasvattaneet johtoasemaansa.

EPO:n tutkimusta koskevan tiedotteen löydät täältä ja tutkimuksen kokonaisuudessaan täältä.

(HM)