EUT:n tuomio Bryssel I-asetuksen tulkinnasta tekijänoikeusluokkaustapauksessa

Tapauksessa kantaja (Pinckney), jonka kotipaikka oli Ranskassa, sai tietää, että hänen tekijänoikeutensa alaista musiikkia myytiin cd-levyinä internetin välityksellä. Mediatech oli painanut cd-levyt luvatta kotipaikassaan Itävallassa brittiläisen yhtiön pyynnöstä. Tämän jälkeen brittiläiset yhtiöt Crusoe tai Elegy olivat myyneet levyjä internetsivustoilla, joilla kantaja oli pystynyt tutustumaan myytävään aineistoon ja sivustoihin. Hän haastoi Mediatechin oikeuteen kotipaikassaan Toulousessa, ja vaati vahingonkorvausta tekijänoikeuksiensa loukkaamisesta. Epäselvyys toimivaltaisesta tuomioistuimesta

Mediatech väitti, etteivät Ranskan tuomioistuimet olleet toimivaltaisia asiassa. Näin ollen toimivaltaisina tuli pitää joko vastaajan kotipaikan tuomioistuinta Itävallassa tai oikeudenloukkauksen tapahtumapaikan tuomioistuinta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Toisen asteen tuomioistuin (Cour d’appel de Toulouse) totesi antamassaan tuomiossa, ettei se ollut toimivaltainen, koska vastaajan kotipaikka oli Itävallassa eikä vahingon ilmenemispaikka voinut olla Ranskassa. Kantaja valitti päätöksestä ja väitti, että Ranskan tuomioistuinten toimivalta on perusteltu, ja että hänen kanteensa oli jätetty aiheettomasti tutkimatta. Unionin tuomioistuimelle esitetyt ennakkoratkaisukysymykset koskivat Bryssel I-asetuksen 5 artiklan 3 alakohdan tulkintaa. Voiko vahingonkorvauskanteen nostaa jokaisen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jonka alueella internetiin ladattuun sisältöön voidaan tai on voitu tutustua, saadakseen korvausta vain asiaa käsittelevän tuomioistuimen jäsenvaltion alueella aiheutetusta vahingosta vai edellytetäänkö lisäksi, että sisältö on tai oli tarkoitettu kyseisen jäsenvaltion alueella olevalle yleisölle?Onko tähän kysymykseen vastattava samalla tavalla silloin, kun väitetty tekijän taloudellisten oikeuksien loukkaus ei ole aiheutunut aineettoman sisällön lataamisesta internetiin vaan cd-levyn tarjoamisesta internetissä?

Periaatteellisena lähtökohtana EUT korosti ennustettavuuden tärkeyttä toimivaltakysymyksissä. Tuomioistuimen mukaan lainkäytön yhdenmukaisuus edellyttää, että rinnakkaiset oikeudenkäynnit minimoidaan ja varmistetaan, ettei kahdessa jäsenvaltiossa anneta keskenään ristiriitaisia tuomioita. Ratkaisussaan tuomioistuin korosti, että asetusta oli tulkittava sen järjestelmä ja tavoitteet huomioiden. Bryssel I-asetuksen perusperiaatteena oli pidettävä vastaajan kotipaikan mukaan määräytyvää tuomioistuinten toimivaltaisuutta. Muiden perusteiden nojalla syntyvää toimivaltaa tuli tulkita suppeasti.

Lisäksi tuomioistuin muistutti, että asetuksen 5 artiklan 3 alakohdan ilmaisulla ”paikkakunta jolla vahinko sattui tai saattaa sattua” voi viitata sekä vahingon ilmenemispaikkaan että paikkaan, jossa vahinkoon syy-yhteydessä ollut tapahtuma on sattunut. EUT:n mukaan asetusta on tulkittava niin, että asiaa käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan vain sen alueella aiheutunutta vahinkoa koskevat asiat. (KK)

Tuomio C-170/12 kokonaisuudessaan EU-tuomioistuimen verkkosivuilta: http://curia.europa.eu/