”Asia on kasvispihvi” – EUT sallii lihaan viittaavien termien käytön kasvipohjaisista tuotteista

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 4. lokakuuta ennakkoratkaisun, jolla se kumosi Ranskan hallituksen määräyksen, joka kielsi kasvipohjaisten tuotteiden kutsumista lihaan viittaavilla nimillä.

Asia koski Ranskan hallituksen vuonna 2022 ja helmikuussa 2024 antamia asetuksia, jotka kielsivät termien ”makkara”, ”kinkku”, ”pihvi” ja ”pekoni” käyttöä kasvipohjaisten tuotteiden osalta. Sääntelyllä oli tarkoitus estää kuluttajien harhaanjohtamista ja varata kyseiset termit ainoastaan eläinperäisille tuotteille. Kasvipohjaisten tuotteiden valmistajat ilmaisivat huolensa, että termien käyttö vahingoittaisi alan yritysten etuja. Ranskalaiset kasvipohjaisten proteiinien valmistajat yhdessä Ranskan kasvissyöjäliiton (AVF) ja European Vegetarian Union -järjestön kanssa veivät asian oikeuteen. Kantajat vetosivat, että hallituksen uudet asetukset rikkovat EU:n elintarviketietoasetuksen (1169/2011) useita säännöksiä. Asia eteni Ranskan korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Conseil d’État), joka pyysi asiaan EUT:lta ennakkoratkaisua ja keskeytti Ranskan asetusten täytäntöönpanon siksi aikaa.

Elintarviketietoasetuksen (1169/2011) 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan elintarvikkeita koskevat tiedot eivät saa johtaa kuluttajia harhaan esimerkiksi elintarvikkeiden tunnistetietojen, luonteen tai ominaisuuksien osalta. Annettavien tietojen on oltava täsmällisiä, selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Asetuksen 17 artiklan mukaan elintarvikkeen nimen on oltava sen virallinen nimi ja sen puuttuessa elintarvikkeen nimen on oltava sen tavanomainen nimi. Jos tavanomaista nimeä ei ole, on annettava elintarviketta kuvaava nimi. Artikla 38 kohta 1 kieltää kansalliset toimenpiteet asioissa, jotka ovat yhdenmukaistettu kyseisellä elintarviketietoasetuksella.

Ranskan korkein hallinto-oikeus pyysi ennakkoratkaisua kysymyksistä:

1) Tuleeko elintarviketietoasetuksen artiklaa 7 tulkita yhdenmukaisesti asetuksen 38 artiklan 1 kohdan tarkoitetussa merkityksessä?

2) Onko asetuksen 17 artiklan säännöksiä tulkittava yhdenmukaisesti 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla?

3) Jos toiseen edeltävistä kysymyksistä vastataan myöntävästi, Estääkö asetuksen 38 artiklan 1 kohta sovellettuna yhdessä artiklojen 7 ja 17 kanssa:

a) jäsenvaltiota toteuttamasta kansallista toimenpidettä, jossa säädetään hallinnollisten seuraamusten määräämisestä siinä tapauksessa, että kyseisen asetuksen säännöksistä johtuvia vaatimuksia ja kieltoja ei noudateta?

b) jäsenvaltiota toteuttamasta kansallista toimenpidettä, jossa vahvistetaan kasviproteiinipitoisuuksien tasot, joiden alittuessa eläinperäisiä elintarvikkeita kuvaavien muiden kuin laillisten nimitysten käyttö kasviproteiinia sisältävien elintarvikkeiden kuvauksessa, kaupan pitämisessä tai myynninedistämisessä olisi edelleen sallittua?

Ranskan korkein hallinto-oikeus kysyi myös neljännen kysymyksen, johon EUT katsoi ei nähnyt tarvetta vastata, sillä vastaus ensimmäisiin kysymyksiin oli myöntävä.

EUT:n mukaan 38 artiklan 1 kohdassa ei nimenomaisesti mainita, mitä seikat ovat säännöksellä yhdenmukaistettuja. Asiassa oli siis tutkittava, ovatko elintarvikeasetuksen artiklat 7 ja 17 nimenomaisesti näitä yhdenmukaistettuja säännöksiä, joihin Ranskan viranomaisten antama asetus liittyi. EUT katsoi, että elinatarviketietoasetuksen artikloja 7 ja 17 on tulkittava saman asetuksen 38 artiklan mukaisesti.

Asetuksen (1169/2011) 38 artiklan 1 kohdan yhdenmukaistetuissa asioissa jäsenvaltiot eivät saa toteuttaa eivätkä pitää voimassa kansallisia toimenpiteitä, elleivät ne ole saaneet siihen lupaa unionin lainsäädännöstä. 38 artiklan yhdenmukaistaminen on esteenä sille, ettei jäsenvaltio voi toteuttaa kansallista toimenpidettä, jolla vahvistetaan tuotteiden kasviproteiinipitoisuuksien tasojen perusteella tiettyjen oikeudellisten nimikkeiden käyttö vain tietyille tuotteille.

Ennakkoratkaisussa EUT toteaa, että unionin oikeudessa ei ole säännöstä, jossa edellytettäisiin tiettyjen oikeudellisten nimitysten käyttämistä kasviproteiinituotteista tai nimityksistä, joita voitaisiin soveltaa ilman tarkempaa määrittelyä vain eläinperäisiin tuotteisiin. Näin ollen EUT katsoi, että 38 artiklan 1 kohdasta seuraa, että jos oikeudellista nimeä ei ole hyväksytty, jäsenvaltio ei voi yleisellä kiellolla estää käyttämästä yleisnimiä tai kuvailevia nimiä kasvipohjaisissa tuotteissa.

Näin ollen EUT toeteaa, etteivät jäsenvaltiot voi kieltää elintarvikevalmistajia antamasta kasvispohjaisille tuotteille lihaan liittyviä nimiä edellyttäen, että ne selittävät selkeästi, mitä tuotteet todellisuudessa sisältävät.

Alkuperäisen uutisen löydät täältä. EUT:n ratkaisun (C-438/23) löydät täältä.

Kuva: Piaxabay / Alexas_photos