Adidaksen valitus kolmesta raidasta koostuvan kuviomerkin mitätöinnistä ei menestynyt Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa
Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen yhdeksäs jaosto antoi 19.6.2019 tuomion laajennetussa kokoonpanossa asiassa T-307/17, adidas v. EUIPO ja Shoe Branding Europe BVBA. Tapauksessa oli kyse Adidaksen hakemasta kuviomerkistä joka käsitti kolme samansuuntaista ja leveydeltään samankokoista raitaa asetettuna tuotteeseen missä suunnassa tahansa. EUIPO:ssa tavaramerkki oli mitätöity erottamiskyvyn puuttumisen perusteella, jonka vuoksi Adidas valitti Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen. Yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksen.
Adidas oli rekisteröinyt kolmesta raidasta koostuvan kuviomerkin Nizzan luokassa 25 sisältäen kuvauksen vaatteet, jalkineet ja päähineet. Tavaramerkki rekisteröitiin 21.5.2014. Shoe Branding Europe haki merkin julistamista mitättömäksi EU:n tavaramerkkiasetuksen nojalla. Mitättömyysosasto julisti merkin mitättömäksi erottamiskyvyn puuttumisen perusteella. Adidas valitti EUIPO:n valituslautakuntaan, joka hylkäsi valituksen.
Adidas valitti yleiseen tuomioistuimeen väittäen valituslautakunnan virheellisesti arvioineen merkin tulemista erottamiskykyiseksi käytön myötä. Lisäksi käytön arvioinnissa oli valittajan mielestä todistusaineistoa virheellisesti jätetty huomiotta.
Yleinen tuomioistuin totesi, että EU-tavaramerkkiasetuksen (asetus N:o 207/2009, ei voimassa) mukaisesti tavaramerkkejä, joilta puuttuu erottamiskyky, ei rekisteröidä (7(1)(b) artikla). Kohtaa ei kuitenkaan sovelleta, mikäli tavaramerkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi (7(3) artikla). Samalla perusteella, jos tavaramerkki on tullut erottamiskykyiseksi rekisteröinnin jälkeen käytön seurauksena, tavaramerkkiä ei voida julistaa mitättömäksi (52(2) artikla).
Adidas väitti merkkiä kuviomerkiksi rekisteröityä tavaramerkkiä kuosimerkiksi, sillä merkki edusti tavaran pinnan kuviointia, jonka ulottuvuudet riippuvat tavarasta. Yleinen tuomioistuin hylkäsi väitteen ja katsoi, että valituslautakunta ei ollut erehtynyt tavaramerkin tulkinnassa kuviomerkiksi. Merkki oli tavanomainen kuviomerkki eikä toistuva kuosimerkki.
Adidas väitti, että tavaramerkin erottamiskykyiseksi tekevää käyttöä tulisi arvioida samoin kuin merkin tosiasiallista käyttöä (15 artikla). Yleinen tuomioistuin sanoi eroavan sanamuodon johtuvan siitä, että tosiasiallisen käytön osalta erottamiskykyä ei kyseenalaisteta ja merkki on jo rekisteröity. Käsillä olevien 7(3) ja 52(2) artikloiden käytön määritelmä taas perustuu siihen, että vailla erottamiskykyä oleva merkki on rekisteröity sallien poikkeuksen rekisteröinnin pysyttämiseksi voimassa.
Koska rekisteröity merkki oli äärimmäisen yksinkertainen, oli valituslautakunta tulkinnut pienenkin muutoksen käytössä merkittävän muutoksen merkin ominaisuuksiin. Rekisteröity merkki oli mustia viivoja valkoista taustaa vasten, ja valituslautakunta oli jättänyt huomioimatta todisteita käytöstä mm. sillä perusteella, että tuotteessa oli valkoisia viivoja tummalla taustalla. Yleinen tuomioistuin piti tätä perusteltuna, sillä kuviomerkissä oli vähän erottamiskykyisiä osia, joista väritys ja kontrasti olivat yksi osa. Yleinen tuomioistuin katsoi, että valituslautakunta oli arvioinut asianmukaisesti rekisteröidyn merkin käyttöä ja ominaisuuksia.
Viimeisenä oli kyse käytön myötä erottamiskykyiseksi tulemisen osoittamisesta. Yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksen myös tältä osin ja katsoi valituslautakunnan tapaan, että tavaramerkki ei ollut tullut myöskään käytön myötä erottamiskykyiseksi Euroopan unionin alueella.
Yleinen tuomioistuin hylkäsi Adidaksen valituksen ja tavaramerkin mitätöinti jäi voimaan. Yleisen tuomioistuimen päätöksestä on vielä mahdollista valittaa EUT:een.
Tuomio on luettavissa täältä (englanniksi).
(SP)