Syksyn 2016 väitöskirjoja

4/2016 Kirja-arvio 16.12.2016
(Photo: istockphoto.com/ConstantinosZ)
Syksyn 2016 aikana ilmestyi useita väitöskirjoja, joissa käsitellään immateriaalioikeutta ja teknologian tuomaa muutosta juridiseen ympäristöön.

Juli Mansnérus “Commercialisation of Advanced Therapies – A Study of the EU Regulation on Advanced Therapy Medical Products”

Juli Mansnéruksen artikkeliväitöskirjan aihepiiri liittyy biotieteiden kaupallistamiseen. Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet (advanced therapy medical products = ATMP eli ATMP-valmisteet) ovat heterogeeninen luokka solu- tai geeniterapiaan tai kudosmuokkaukseen perustuvia modernin bioteknologian lääkevalmisteita. ATMP-valmisteet mahdollistavat uudenlaisia hoitomuotoja sairauksiin tai vammoihin, joiden parantamiseksi muut hoitovaihtoehdot ovat riittämättömiä.

Mansnéruksen tutkimuksen tavoitteena on analysoida ATMP-asetuksen hyötyjä ja rajoituksia ATMP-valmisteita kehittävien pienten ja keskisuurten yritysten sekä voittoa tavoittelemattomien toimijoiden kannalta.

ATMP-valmisteiden pakollinen, keskitetty myyntilupamenettely luotiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 1394/2007 (ATMP-asetus). Vain kuusi ATMP-valmistetta on saatettu markkinoille tämän menettelyn kautta ja näistä enää neljä on markkinoilla. Lainsäätäjien ja lääkeviranomaisten on mietittävä ratkaisuja ATMP-valmisteilla harjoitettavan lääketutkimuksen edellytysten parantamiseksi ja markkinoille saattamisen helpottamiseksi potilasturvallisuusnäkökulmat huomioiden.

ATMP-sääntelyn pääasialliset tavoitteet ovat sisämarkkinoiden edistäminen ja kansanterveyden turvaaminen sekä teknologiateollisuuden tukeminen. Tutkimus selvittää onko ATMP-valmisteiden sääntely toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla sen tavoitteisiin nähden. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena on selvittää, johtuuko ATMP-valmisteiden vähäisyys markkinoilla valmisteiden ominaisuuksista vai vaikeuttavatko markkinoille pääsyä muut tekijät. EU:n toimivaltaa ATMP-valmisteiden sääntelyssä rajoittaa kuitenkin velvollisuus kunnioittaa jäsenvaltion identiteettiä.

ATMP-valmisteiden markkinoille pääsyn edellytysten ja potilasturvallisuuden parantamiseksi väitöskirjassa esitetään seuraavia toimenpiteitä: riskiperusteisten lähestymistapojen edistäminen kliinisissä lääketutkimuksissa ja hyvän valmistustavan (GMP) mukaisessa valmistuksessa; ATMP-asetuksen virtaviivaistaminen erityisesti ATMP-luokitusten ja nk. sairaalapoikkeuksen edellytysten harmonisoimiseksi sekä myyntilupahakemusprosessin yksinkertaistaminen sekä riskiperusteisten kehityspolkujen edistäminen. (SM)

Juli Mansnéruksen väitöskirja tarkistettiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 23.9.2016  

Riikka Koulu - väitöskirja

Riikka Koulu: Dispute Resolution and Technology: Revisiting the Justification of Conflict Management (Riidanratkaisu ja teknologia: konfliktinhallinnan oikeutusta etsimässä)

Koulu tarkastelee väitöskirjassaan nykyaikaisen teknologian käyttöönoton vaikutuksia erilaisiin riidanratkaisumenettelyihin, ja erityisesti niiden pohjimmaiseen oikeutukseen. Tutkimuksessa käsiteltävät kysymykset paikantuvat kansainväliseen prosessioikeuteen, oikeusteoriaan sekä oikeuden ja teknologian tutkimukseen. Koulu tarkastelee erityisesti täytäntöönpanon yksityistymisen luomaa oikeutushaastetta.  

Koulun tutkimuksen tärkein teoreettinen lähtökohta on Niklas Luhmannin systeemiteoria, jonka mukaan oikeusjärjestelmä on muusta yhteiskunnasta eriytynyt osasysteemi, jossa sovelletaan erityistä koodia laillinen/laiton. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa Koulu tarkastelee riidanratkaisumenetelmän määritelmää ja sen vaikutuksia prosessioikeudelliselle tutkimukselle erityisesti teknologian sosiaalisen rakenteen ja oikeussalien teknologian sekä verkkovälitteisen riidanratkaisun kautta. Johtopäätöksenä on, että teknologian käyttöönotto riidanratkaisun eri vaiheissa yhdistää julkisen ja yksityisen riidanratkaisun eri muotoja. Arvioinnin kohteena ovat myös teknologian muutosvoima ja häiritsevyys sekä sen vaikutus sosiaaliseen hierarkiaan.

Tutkimuksen toisessa osassa arvioidaan niitä keinoja, joilla riidanratkaisuun liittyvä pakottaminen voidaan oikeuttaa. Systeemiteorian keinoin Koulu arvioi kolmea eri oikeuttamisen narratiivia: suvereenisuutta, suostumusta ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, joka on peräisin ihmisoikeuskeskustelusta. Oikeuttamisnarratiiveja arvioidaan rakenteellisina kytkentöinä oikeusjärjestelmän ja muiden yhteiskunnan osasysteemien välillä, sekä verrataan teknologian mahdollistaman yksityisen täytäntöönpanon haasteeseen.

Tutkimuksen viimeisessä osassa arvioidaan oikeuttamisnarratiivien yhteistoimintaa ja sitä, voisiko itse tekninen infrastruktuuri toimia oikeutuksena. Koulun johtopäätöksenä on, ettei mikään kolmesta narratiivista riitä sellaisenaan, ilman uudelleentulkintaa selittämään yksityistä täytäntöönpanoa ja antamaan sille riittävät oikeusturvatakeet. (SY)

Riikka Koulun väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 23.9.2016

Martti Kivistö - väitöskirja

Martti Kivistö: Tekijänoikeus omaisuutena

Kivistö tutkii väitöskirjassaan tekijänoikeuden sisältöä ja merkitystä erityisesti omaisuutena. Tutkimuksen ydintarkoituksena on selvittää tekijän taloudellisen määräämisoikeuden aineellinen ulottuvuus, eli mistä tekijällä on oikeus määrätä ja miten hän voi oikeuttaan hyödyntää.

Kivistö lähestyy tutkimuskysymystään tekijänoikeuden yleisten oppien kautta. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa yleisiin oppeihin kuuluvat oikeusperiaatteet, tuottaa niihin uutta aineellista sisältöä ja muodostaa niistä johdonmukaisempi kokonaisuus. Kivistö painottaa tutkimuksessaan vertikaalista lähestymistapaa, jolloin periaatteet nähdään lähtökohtaisesti autonomisina, lakia kannattelevina ja tarvittaessa täydentävinä oikeuslähteinä aukko- ja tulkintatilanteissa.

Kivistö ei ole halunnut rajoittaa tutkimustaan ainoastaan yhteen teoreettiseen tarkastelumalliin. Tutkimusmetodi on lähtökohtaisesti oikeushistoriallinen ja -vertaileva, mutta sen kytkee lainoppiin pyrkimys systematisoida tekijänoikeuden yleisiä oppeja. Tutkimus on rajattu koskemaan pohjoismaista tekijänoikeutta ensisijaisesti alkuperäisen oikeudenhaltijan, eli tekijän näkökulmasta.

Tekijänoikeuden yleisten oppien sekä lainsäädännön kehitystä tarkastellaan rinnakkain 1800-luvun lopulta nykyhetkeen saakka. Johdantojakson jälkeen, toisessa pääjaksossa  tarkastellaan sitä suomalaista doktriinia, joka on vaikuttanut tekijänoikeuden omaisuusluonnetta koskeviin käsityksiin. Kolmannessa pääjaksossa Kivistö selostaa tekijänoikeudellisen lainsäädännön ja lainkäytön kehittymistä vuosien 1872 ja 1961 välillä. Neljännessä pääjaksossa muotoillaan suomalaista tekijänoikeuskonseptiota doktriinin ja lainsäädännön kehityksen pohjalta. Tuloksena esitetään neljä kantavaa periaatetta tekijänoikeudesta omaisuutena ja kolme systeemistä perusratkaisua. Lopuksi tarkastellaan , miten tekijänoikeus on kohdannut 2000-luvulla digitalisaation ja perusoikeuksien nousun.

Tutkimuksen tuloksena on, että tekijänoikeutta omaisuutena voidaan luonnehtia esineoikeudelliseen omistajanvaltaan rinnasteiseksi yksinoikeusasemaksi, jonka ominaispiirteitä ovat oikeusaseman aineellisen sisällön korostuneesti lakipositivistinen määrittely, sosiaalisen sidonnaisuuden voimakas vaikutus ja oikeuden hyödyntämisen painottuminen sen vaihtoarvoon. (SY)

Martti Kivistön väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 22.10.2016.

Petteri Günther - väitöskirja

Petteri Günther: Transformation of the Recorded Music Industry to the Digital Age

Petteri Günther tutki väitöskirjassaan musiikin jakelun kehityksen mukanaan tuomia tekijänoikeuksiin liittyviä haasteita.

Digitalisaatio ja siihen liittyvä teknologinen murros on muuttanut musiikin jakelua ja kulutusta. Ensin lataaminen syrjäytti fyysiset CD-levyt, minkä jälkeen suoratoistopalvelut syrjäyttivät lataukset.

Maailmanlaajuinen äänitemusiikin myynti oli suurimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen musiikin myynti kääntyi laskuun, suunnilleen samana ajankohtaan kuin esimerkiksi tiedostojen helpon jakamisen mahdollistava Napster aloitti toimintansa.

Muutokset tekijänoikeuslainsäädännössä ovat tyypillisesti olleet ulkoisten paineiden aiheuttamia. Teknologisen murroksen ja piratismin haasteisiin on pyritty vastaamaan uudella tekijänoikeuslainsäädännöllä. Uudistusten myötä kontrolli siirtyi jälkikäteisestä valvonnasta entistä enemmän sähköisiä sopimuksia sekä teknisiä suojakeinoja hyödyntäviksi etukäteisiksi rajoituksiksi.

Kuluttajat eivät täysin hyväksyneet piratismin torjuntaan käytettyjä teknisiä suojakeinoja, kuten latausmusiikin kopiosuojauksia.  Mitä vahvempia suojakeinot ovat olleet, sitä kovempaa on ollut kuluttajien vastustus.

Günther kysyykin onko lainsäädännöllisillä muutoksilla onnistuttu saavuttamaan asetetut tavoitteet? Tilauspohjaisten suoratoistopalvelujen suosio kasvaa ja niiden on havaittu vähentävän laitonta lataamista. Sitä vastoin latausmusiikin kopiosuojausten vaikutukset digitaalisen musiikin markkinoiden kehittymiseen on arvioitu olleen jopa haitalliset. Günther toteaa, että tekijänoikeussuojan tason tulisi olla tarkoituksenmukainen, mutta suojan taso ei yksin ratkaise haasteita musiikin jakeluun liittyviä haasteita.

Hyvä uutinen on, että pitkästä aikaa äänitemusiikin markkinoilla on pientä kasvua havaittavissa. Ääniteteollisuuden kansainvälisen kattojärjestön myyntitilastoista on myös pääteltävissä siirtymä latauksista suoratoistoon. (SM)

Petteri Güntherin väitöskirja tarkastettiin Hankenilla 2.12.2016

Saara Ylisalmi

Soile Manninen

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn