Valokuvasitaattien käyttö

Teosvalokuvia suojataan tekijänoikeuslain 1 §:n ja ns. tavallisia valokuvia lain 49 a §:n nojalla. Koska kaikki kuvat saavat suojaa, teoskynnys on suhteellisen korkea. Tavalliset valokuvat saavat miltei yhtä laajaa suojaa kuin teosvalokuvatkin. Merkittävin ero on suoja-ajan pituus, joka on tavallisille kuville ”vain” 50 vuotta kuvanottamishetkestä ja teosvalokuville 70 vuotta kuvaajan kuolemasta. Lisäksi oikeus valmistaa taiteellisin menetelmin kappale yksityiseen käyttöön ja oikeus korvaukseen kappaleiden lainaamisesta yleisölle eivät koske tavallisia valokuvia.

Sallittu siteeraaminen

Valokuvien erityislaatuisuus näkyy myös valokuvien hyödyntämisessä. Esimerkiksi valokuvien siteeraaminen on aiheuttanut tekijänoikeuslain tulkitsijoille päänvaivaa. Sitaattioikeus tarkoittaa sitä, että toisen teosta saa laillisesti ilman oikeudenhaltijan lupaa ja korvausta maksamatta käyttää siteeraajan teoksessa. Teoksen siteeraaminen on sallittua, kun käyttö on hyvän tavan mukaista ja lainaus on otettu tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaattipykälä on teosneutraali, toisin sanoen se koskee kaikkia teoslajeja. Valokuvia siteerattaessa käytetään kuitenkin usein koko valokuvaa, jolloin arviointi keskittyy lähinnä siihen, onko käyttö ollut hyvän tavan mukaista.

Valokuvien siteerausta koskevat myös tekijänoikeuslain 25 §, 25 a § sekä 25 b §. Ensimmäinen pykälä on ns. varsinainen kuvasitaattisäännös, joka koskee julkistetuista taideteoksista otettuja kuvia. Kuvalla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jota varten sitä lainataan ja sen tulee selventää tai havainnollistaa varsinaista pääasiaa. Pykälän soveltamisen edellytykset ovat hyvin samanlaiset kuin 22 §:n perussitaattisäännöksessä. Kaksi muuta pykälää koskevat taideteosten käyttämistä luetteloissa ja tiedotuksessa sekä julkisilla paikoilla olevien taideteosten kuvaamista ja teoksen sisällyttämistä uutislähetykseen.

Päivitystä oikeustilan kehitykseen

Valokuvia koskevia tuomioistuinratkaisuja on annettu vähän. Valokuviin kohdistuvat oikeudet ja niiden tulkinta kuitenkin selkeästi kiinnostavat, sillä tekijänoikeusneuvosto on antanut 46 julkaistua lausuntoa vuosina 2000 – 2016 koskien valokuvien teostasoa ja käyttöä.

Katariina Sorvari on kirjoittanut kuvasiteerauksesta ja sitä koskevista tekijänoikeusneuvoston ratkaisuista artikkelin (IPRinfo-lehti 5/2008) . Aiheesta ei ollut tuolloin eikä vieläkään ole annettu tuomioistuinratkaisuja. Tekijänoikeusneuvosto on kuitenkin antanut sen jälkeen lisää aihetta koskevia lausuntoja, joten on syytä päivittää oikeustilan kehitys näiden lausuntojen kautta artikkelia seuranneilta kahdeksalta vuodelta.

Ratkaisut 2013:11 (Oikeus internetsivulta kopioituun ja uudelleenjulkaistuun valokuvaa) ja 2014:4 (Kuvan linkittäminen keskustelufoorumilla) eivät koskeneet varsinaista kuvasitaattisäännöstä, mutta tapauksissa käsiteltiin kuitenkin tekijänoikeuslain perussitaattisäännöstä ja valokuvia. Ratkaisuissa todettiin, että valokuvan siteeraus ei tule kysymykseen markkinoinnin ja mainonnan yhteydessä. Lisäksi valokuvaa tulee käyttää apuna henkisessä luomistyössä ja kuvalla tulee olla asiallinen yhteys tekstiin. Neuvosto katsoi molemmissa tapauksissa, että siteerauksen edellytykset eivät täyttyneet.

Ratkaisussa 2014:5 (Haastattelumateriaalin ja valokuvien tekijänoikeus) oli käytetty valokuvaa haastattelun kuvituksena. Tapauksessa vastapuoli oli kirjoittanut kirjan ja käyttänyt kirjassaan olleiden haastatteluiden yhteydessä valokuvia. Hakija katsoi, että kirjan tekijän olisi tullut pyytää lupa kuvien käyttöön. Tekijänoikeusneuvosto arvioi, soveltuvatko sitaattisäännökset. Kirja ja siinä olleet haastattelut olivat tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisia teoksia. Neuvosto kuitenkin katsoi, että haastattelu ei ollut tekijänoikeuslain 25 §:n mukainen arvosteleva tai tieteellinen esitys, eikä kuvasitaattisäännös näin ollen soveltunut. 22 § ei soveltunut, koska valokuvien käyttö ei ollut tarpeen tekstin havainnollistamiseksi ja taustoittamiseksi.

Tarvitaanko lupa?

Tuorein lausunto (2016:16, Sitaattioikeus kirjan kuvitukseen) on neuvoston viimeinen lausunto vuodelta 2016. Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa toimittaja oli kirjoittanut arvostelun valokuvanäyttelystä. Hän oli käyttänyt artikkelissaan kuvituksena näyttelyssä olleita valokuvia ja niiden pohjalta kootusta valokuvakirjasta otettuja kuvatekstejä. Valokuvaaja katsoi, että hänen oikeuttaan oli loukattu, koska 70 – 80 % artikkelin pinta-alasta käsitti kuusi näyttelyssä ollutta valokuvaa eikä toimittaja ollut pyytänyt kuvaajalta lupaa kuvien käyttöön. Lisäksi iso osa toimittajan tekstistä oli kopioitu näyttelyn pohjalta julkaistusta valokuvakirjasta.

Vastineessa toimittaja vetosi tekijänoikeuslain 22 ja 25 §:ien sitaattisäännöksiin. Hänen mukaansa kuvien tarkoitus oli havainnollistaa aihepiiriä lukijoille. Lisäksi hän huomautti, ettei tekijänoikeuslaki ole asettanut enimmäisrajoja lainauksien pituudelle. Näin ollen prosentuaalisten osuuksien arvioinnilla tulisi olla korkeintaan toissijainen merkitys hyvän tavan mukaisuutta tarkasteltaessa.

Tekijänoikeusneuvosto kallistui toimittajan kannalle katsoen, että tässä tapauksessa kuvasitaattisäännös soveltui. Neuvosto arvioi artikkelin olevan sekä tekijänoikeuslain mukainen arvosteleva esitys että päiväntapahtuman selostus  Tekijänoikeusneuvoston mukaan kuvilla oli riittävä asiallinen yhteys tekstiin eikä oikeudenhaltijan etuja ollut kohtuuttomasti loukattu.

Kaksi neuvoston jäsentä jätti kuitenkin eriävän mielipiteen, jossa he katsoivat, että tilanteessa olisi tullut pyytää kuvaajalta lupa kuvien käyttämiseen. He perustelivat näkemystään sillä, että tekijänoikeuslain 25 §:n nojalla kuvia saa käyttää vain silloin, kun kuvat tukevat tekstiä eivätkä muodosta itse artikkelin pääasiaa. Tässä tapauksessa kuvia oli otettu liian monta ja ne muodostivat artikkelin pääasian.

Kun verrataan edellistä lausuntoa Lordi-yhtyeen jäsenen ”Awan” kuvan käyttämisestä aikakauslehdessä koskevaan lausuntoon vuodelta 2007 (TN 2007:6, Valokuvaajan moraaliset oikeudet), huomataan ratkaisuilla olevan hyvin paljon samoja piirteitä. Molemmissa tapauksissa eriävän mielipiteen jättäneet jäsenet katsoivat kuvien muodostaneet artikkelin pääasian, kun tekijänoikeuslain 25 §:n soveltuminen edellyttää sitä, että teksti on pääroolissa ja kuva tukee sen sisältöä. Ratkaisua on esitelty tarkemmin Sorvarin artikkelissa.

Erityisen huomattavaa annetuissa ratkaisuissa on se, että niihin liittyy usein eriäviä mielipiteitä. Vaikka ratkaisut antavat suuntaviivoja valokuvien siteeraamiseen, vaikuttaa edelleen siltä, että oikeustila on vielä epävarma ja arviointi on aina hyvin tapauskohtaista.

Ninni Hamberg
oikeusnotaari
Helsingin yliopisto

Kirjoittaja työskenteli harjoittelijana IPR University Centerissä keväällä 2017.