YouTuben medialogiikkaa etsimässä

(IPRinfo 5/2010)

Tutkimustyön haasteena on kohteen herkeämätön liike.

Käynnistimme keväällä 2010 Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksessa (CRC) tutkimushankkeen, jossa pohdimme millainen media YouTube on ja miten se muokkaa nykyistä mediaympäristöä, etenkin yhtä median keskeistä muotoa eli uutista.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitimme YouTuben toimintaa mediaetnografian keinoin.

Teimme kevään aikana virtuaalista kenttätyötä. Vierailimme YouTuben sivustolla säännöllisesti muistiinpanoja tehden ja videoita tallentaen. Suurinta päänvaivaa kenttätyössä aiheutti se, että materiaali oli sananmukaisesti jatkuvassa liikkeessä. Yhdessä hetkessä ”vangittu” näkymä sivustolta häipyi bittiavaruuteen jo seuraavassa sekunnissa.

YouTuben tutkimuksessa perinteiset tutkimuksen kvaliteetit aineiston vertailukelpoisuudesta ja yhteismitallisuudesta joutuvat koetukselle. Opimme, että aineistoa ei koskaan saa täysin haltuun, se ei ”kylläänny”, eikä siitä pysty tekemään kovin laajasti yleistettäviä tulkintoja.

Joitakin keskeisiä ominaisuuksia YouTubesta kuitenkin hahmotimme. Esittelemme YouTuben keskeisiä piirteitä neljän käsitteen avulla: visuaalisuus, osallistuminen, pirstaloituminen ja sirkulaatio.

Visuaalisuus ja audiovisuaalisuus
YouTubea luonnehtii ensisijaisesti visuaalisuus, etenkin liikkuva kuva. Kuka tahansa voi perustaa oman YouTube-tilin ja ryhtyä lataamaan sinne omia videoitaan. Tämä piirre erottaa YouTuben muista tunnetuimmista sosiaalisista medioista. Esimerkiksi Facebookisssa kommunikaatio tapahtuu ”ystävien kesken yhteisesti jaetulla seinällä”, joskin valokuvia liitetään profiiliin ja statuspäivityksiin voidaan upottaa esimerkiksi YouTube-videoita ystävien kanssa jaettavaksi.

YouTubelle ominaista visuaalisen kommunikaation muotoa kutsutaan vloggaukseksi eli videobloggaukseksi. Osa vloggaajista on aktiivisia YouTuben käyttäjiä eli YouTubereita. Nämä vloggarit yhdistelevät erilaisia mediamateriaaleja omilla videoillaan ja tuottavat niistä uusia versioita ja uusia merkityksiä. Vloggarien aiheiden kirjo on lähes ääretön päivänpolttavien yhteiskunnallisten kysymysten kommentoinnista oman yksityiselämän arkisiin paljastuksiin. Suomen historian toistaiseksi ehkä kuuluisin vloggari lienee Jokelan koulusurmaaja, jonka videot kiersivät surmien jälkeen valtavirtamediassa ennen näkemättömällä tavalla.

Osallistumisen kulttuuri – avainsanana jakaminen
YouTube-sivuston toiminnan ja olemassaolon edellytys kiertyy videoiden jakamisen ympärille. Käyttäjien tuottamat sisällöt tuovat mukanaan uusia osallistujia ja/tai yleisöjä (Burgess & Green 2009). Jakamisen ja osallistumisen kulttuuriin yhdistyy YouTubessa myös kaupallinen kulttuuri. YouTube tarjoaa alustan niin ”tavallisille” kuin ammattimaisille videoiden tuottajille, sekä pienille että suurille mainostajille.

Tutkimuksen mukaan sivuston suurimmat käyttäjäryhmät ovat suuret mediatalot, web-tv-yhtiöt sekä ”tavalliset käyttäjät” (emt.). Videoiden lataamisen lisäksi YouTube tarjoaa monipuolisen valikoiman keinoja, joilla YouTube-tilin omistajat voivat osallistua: videoita voi muun muassa kommentoida, kommentteja voi kommentoida, videoita voi jakaa sähköpostin, Facebookin tai Twitterin välityksellä. Lisäksi videoita on mahdollista upottaa muille sivustolle, ilmoittaa sopimattomiksi, ehdottaa muille samantyyppisten videoiden katselijoille tai tilata omalle kanavalle.

YouTube kutsuu käyttäjänsä passiivisen sivusta seuraamisen sijaan osallistumaan ja jakamaan aktiivisesti mielipiteitä ja sisältöjä jatkuvasti kehittyvien teknisten keinojen avulla. Yksittäisellä käyttäjällä on suuri valinnanvapaus: hän voi seurata median tapahtumia sen reunamilta tai astua niiden keskipisteeseen. Jokaisella YouTube -videolla on ainakin teoriassa mahdollisuus saavuttaa miljoonayleisö.

Julkisuudet pirstaloituvat ja polarisoituvat
Yhden valtajulkisuuden sijaan mediayhteiskunnassa on nykyään useita ”pikku” julkisuuksia, tai ”puolijulkisuuksia”, joista jokainen voi valita omansa. YouTuben monimutkainen julkisuuksien verkosto perustuu käyttäjien kanaviin.

Luomalla YouTube -tilin käyttäjä saa oman kanavan, jonka kautta videoita voi ladata ja jakaa. Useiden eri kanavien myötä myös sisällöt ja niitä katsovat yleisöt ovat moninaisia.

YouTubessa julkisuudet paitsi hajoavat myös polarisoituvat, jolloin eri videoiden avulla voidaan tuottaa hyvinkin ristiriitaisia julkisuuksia ja vastajulkisuuksia. YouTuben medialogiikkaa luonnehtii myös kierron eli sirkulaation käsite, jolla tarkoitetaan kiertoa ja kierrättämistä.

Kuten monet muutkin verkkokulttuurin ilmiöt, myös YouTube sosiaalisena verkostona on jatkuvassa liikkeessä: käyttäjät poistavat ja lisäävät materiaaleja.

Osallistumisen kulttuurissa tuottajan ja kuluttajan kategoriat sekoittuvat, kun uusia videoklippejä tehdään aiemman materiaalin pohjalta, ja jo poistettua materiaalia ladataan uudestaan. Samaa visuaalista materiaalia käytetään aihetta eri näkökulmista tarkastelevissa videoissa. Visuaalinen aineisto siis medioituu ja remedioituu. Tämä näkyy YouTubessa esimerkiksi silloin, kun käyttäjä lataa palveluun kamerapuhelimella kuvatun videon tv-uutislähetyksestä. Varsinainen uutistapahtuman aihe saattaa matkustaa paikan päältä tv-kameroiden kautta uutislähetykseen, ja siitä kamerapuhelimen kautta YouTubeen.

Kuvat ja viestit kiertävät kanavalta toiseen
YouTubessa digitaalisessa muodossa oleva visuaalinen materiaali on jatkuvassa sirkulaatiossa, jossa sitä kopioidaan, toistetaan ja kierrätetään. Näin myös kommunikaatioon liittyvät kysymykset jonkin ilmiön ja/tai asian ”totuudesta”, ”alkuperästä” tai ”aitoudesta” käyvät yhä vaikeammaksi selvittää ja jäljittää. Julkisuuksien pirstaloituminen ja kuvien loputon kierto ovat siten omiaan etäännyttämään viestinnän ja todellisuuden välistä suhdetta entisestään.

YouTuben medialogiikkaa luonnehtii paradoksaalisuus. Välineenä se tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia yhä useammille ihmisille saada viestinsä videoiden muodossa näkyville. YouTube tarjoaa mahdollisuuden myös uudenlaisten verkkoyhteisöjen syntyyn. ”Share it” on YouTuben ja osallistuvan kulttuurin yksi keskeinen slogan. Samalla YouTube tarjoaa foorumin suurille mediataloille lisätä näkyvyyttään uusien kohderyhmien silmissä.

YouTuben medialogiikan voi siis kiteyttää seuraavasti: sen sijaan, että YouTube pyrkisi yhden, yhteisesti jaetun julkisuuden rakentumiseen, se hajottaa julkisuuden miljooniksi pieniksi ja hieman suuremmiksi ala- ja osajulkisuuksiksi, joissa viestit kiertävät omaa sumeaa logiikkaa noudattaen kanavalta toiseen, YouTubesta valtavirtamediaan tai toisaalle sosiaaliseen mediaan ja taas takaisin. YouTubessa kaikkein tärkeintä näyttääkin olevan se, että on näkyvillä – katsoipa kukaan tai ei. Marshall McLuhanin sanoin välineestä on totisesti itsessään tullut viesti.

Minttu Tikka, VTM
Johanna Sumiala, Dosentti, FT
Sosiaalitieteiden laitos/Viestinnän oppiaine (CRC), Helsingin yliopisto

YouTube
YouTube yhdistää tehokkaasti liikkuvan kuvan, äänen sekä tekstin ja tekee audiovisuaalisen materiaalin julkaisemisen ennennäkemättömän nopeaksi ja helpoksi. Kamerapuhelinten avulla kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa. Tämä on muuttanut kansalaisten suhdetta julkisuuteen. YouTubessa kaikki voivat osallistua sisältöjen tuotantoon ja kulutukseen. Se on selkeämmin kuin mikään muu media totuttanut internetin käyttäjät verkkovideoiden katsojiksi ja tekijöiksi (Mäenpää & Männistö 2009).
YouTube on internetin suosituin videopalvelu, jonne kuka tahansa, jolla on pääsy verkkoon, voi ladata, jakaa ja katsoa videoita. Sivuston perustivat vuonna 2005 kolme PayPalin entistä työntekijää, joiden lähtökohtana oli luoda alusta käyttäjien tekemille sisällöille. YouTube saavutti jo ensimmäisen vuoden aikana valtavan suosion. Lokakuussa 2006 Google osti sen 1,65 miljardilla dollarilla. YouTubeen ladataan jatkuvasti valtavia määriä materiaalia, jopa 24 tuntia videota minuutissa.