Yleisradion ohjelmat ilmaisjakeluun?
(IPRinfo 2/2008)
Ensimmäinen tekijänoikeuspäivä herätti keskustelua
Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner esitti Tekijänoikeuspäivän kutsuvierasseminaarissa, että yhtiön ohjelmia voitaisiin tulevaisuudessa jakaa ilmaiseksi kaupallisille toimijoille. Aloite on saanut ristiriitaisen vastaanoton.
Suomessa vietettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa virallisesti tekijänoikeuspäivää osana kansainvälistä henkisen omaisuuden päivää, joka on WIPOn (World Intellectual Property Organization) perustama juhlapäivä. Tekijänoikeuspäivä 23.4. puolestaan on UNESCOn julistama kirjan ja tekijänoikeuden päivä.
Tekijänoikeuspäivän järjestämistä koordinoi Suomessa Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty), jonka Finlandia-talolla järjestämä kutsuvierasseminaari painottui musiikin, elokuvan ja television maailmaan.
Yleisradion pääjohtaja Mikael Jungner vaati seminaarissa tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä lähes isänmaallisin perustein. Hänen mielestään yksi yhtiön velvollisuuksista on huolehtia, ettei jättimäinen ulkomainen tarjonta hautaa alleen suomalaista ohjelmatuotantoa. Jungnerin mukaan Suomi on kansainvälisille sisällöntuottajille reuna-aluetta, jolle tv-ohjelmaa voidaan dumpata lähes ilmaiseksi.
Jungner epäili saavansa paljastuksestaan pyyhkeitä, mutta kertoi kuitenkin yhtiönsä ostaneen suosittua espanjalaista komediallista draamasarjaa Serranon perhe 300 eurolla tunti, kun kotimaisen draaman tuotantohinta saattaa olla 30 000 euroa.
Mobiiliverkko hyödyntämättä
Suomalaisen median pitämistä suomalaisena myös kaupallisella puolella pääjohtaja Jungner oli valmis tukemaan luovuttamalla Yleisradion ohjelmat veloituksetta kaupallisten toimijoiden käyttöön sillä ehdolla, ettei ohjelmien sisään sijoiteta mainoksia.
Pääjohtajan mukaan suomalaiset ovat jo kertaalleen maksaneet ohjelmat lupamaksuillaan, joten YLE ei halua rahastaa niistä toiseen kertaan, jos niitä jaetaan esimerkiksi mobiilitelevision kautta.
Jungner muistutti, että DVB-H-teknologialla (Digital Video Broadcasting Handheld) toimivan maanpäällisen mobiili-tv-lähetysverkon piirissä alkaa olla jo 40 prosenttia suomalaisista, joten sen hyödyntämiseen olisi jo korkea aika saada vauhtia.
– Verkon alueella on noin 1,5 miljoonaa ihmistä, mutta käyttäjiä taitaa olla parisataa, totesi Jungner.
Selkeys edistäisi käyttöä
Muun muassa mobiilitelevisiota kehittelevät operaattorit ovat tervehtineet Jungnerin aloitetta positiivisesti, mutta epäilijöitäkin on löytynyt. Yleisradion työntekijät ja freelancerit ovat olleet huolissaan siitä, että yhtiön kaavailtu anteliaisuus ohjelmaluovutuksessa ei ehkä riittävästi ota huomioon heidän tekijänoikeuksiaan.
Jungner rauhoitteli seminaarissa huolestuneita ilmoittamalla, että yhtiö pystyy taas vastaamaan huutoihinsa. Yhtiön talous on jälleen tasapainossa ja Suomi digissä, joten pelivaraa alkaa taas olla. Jungner perääkin mielestään vain ostajan kannalta entistä yksinkertaisempaa ja helppokäyttöisempää systeemiä.
Yleisradio joutuu hänen mukaansa nykyisin tekemään ohjelmia hankkiessaan sopimuksia kaikista oikeuksista, koska sopimusten täydentäminen jälkikäteen on lähes mahdotonta.
Jungner ottaa esimerkiksi vuosikymmenien takaiset arkistot, joiden tekijänoikeudet ovat siirtyneet perillisille. Siltä tieltä löytyy kuulemma aina joku kumminkaiman riivinrauta, joka kieltää materiaalin käytön.
Cd-levy ja tölkki kolajuomaa
Tekijänoikeuskeskustelua on julkisuudessa aika usein käyty uhkakuvien merkeissä. Seminaarin alustajat näkivät uuden tekniikan ja sen myötä syntyvät uudet jakelukanavat kuitenkin mahdollisuutena, kunhan tekijänoikeuksien suhteen ollaan tarkkoina ja lainsäädäntöä kehitetään.
– Mitä enemmän on erilaisia vimpaimia, sitä enemmän ihmiset käyttävät sisältöjä, ja sehän on ihan loistava asia, totesi kansanväliseen menestykseen nousseen Joulutarina-elokuvan ohjaaja ja tuottaja Juha Wuolijoki.
Positiivisen näkemyksen esitti myös Warner Music Finlandin toimitusjohtaja Asko Kallonen, joka muistutti, että meillä äänitemyynnin lasku on vaivannut lähinnä ulkomaisia musiikintekijöitä. Hän varoitti kuitenkin musiikkibisneksen romantisoinnista.
– Tosiasiassa kaikkea on maailmassa liikaa, myös musiikkia ja sen esittäjiä. Suurimmaksi haasteeksi onkin muodostunut välinpitämättömyyden muuri.
Tekijänoikeuksien ympärille syntynyt klusteri joka tapauksessa kasvattaa kokonaisuutena jatkuvasti taloudellista merkitystään. Tuotanto on myös ympäristöystävällistä.
– Kolajuomatölkistä riittää vain yhdelle ihmiselle, mutta cd-levyä voi kuunnella lähes rajaton määrä ihmisiä, ja sen jälkeenkin tuote on kuin uusi, muistutti Kulttuurijärjestöjen Lyhty-projektin johtaja Lauri Kaira.
Jaakko Asikainen
