Yhteisöpatenttiasetusehdotus etenee
(IPRinfo 3/2002)
Euroopan komissio antoi 1.8.2000 ehdotuksen yhteisöpatenttia koskevaksi asetukseksi. Ehdotuksen pohjalta käydyissä keskusteluissa yhdeksi ongelmallisimmaksi kohdaksi osoittautui tuomioistuinjärjestelmä. Alkuperäisessä ehdotuksessa asiasta oli varsin niukkoja säännöksiä. Komissio antoikin 30.8.2002 uuden valmisteluasiakirjan yhteisöpatenttia varten suunnitellusta tuomioistuimesta.
Valmisteluasiakirja sisältää huomattavasti pitemmälle kehitetyn tuomioistuinjärjestelmän yhteisöpatenttien käsittelemiseksi kuin alkuperäisessä asetusehdotuksessa esitetty. Uudessakaan ehdotuksessa ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisia prosessisääntöjä. Yhteisöpatenttiasetuksessa kaavaillun järjestelmän toteutuminen edellyttää, että jäsenmaat hyväksyvät Nizzassa vuonna 2001 EU:n perustamissopimukseen tehdyt muutokset. Artikkelissa käydään lyhyesti läpi valmisteluasiakirjassa esitelty tuomioistuinjärjestelmä.
Yhteisöpatenttituomioistuin
Komission ehdotuksen mukaan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen yhteydessä toimii lainkäyttölautakunta, jota nimitetään yhteisöpatenttituomioistuimeksi. Muutoksenhakuasteena on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin.
Tuomioistuimen toimipaikkana on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, eli yhteisöpatenttituomioistuin toimii Luxemburgissa. Tuomioistuimessa on yksi keskusjaosto ja yksi tai useampia aluejaostoja. Asiat käsitellään alajaostoissa.
Toimivalta
Valmisteluasiakirjan mukaan yhteisöpatenttituomioistuimella on yksinomainen toimivalta kaikkia yhteisöpatenttia koskevissa asioissa. Tuomioistuin käsittelee näin ollen mm. patentin pätevyyttä ja loukkausta koskevat kanteet, ennakkokäyttöoikeutta koskevat asiat, mitättömyyskanteet, vastakanteet sekä vahingonkorvauskanteet ja -vaatimukset. Tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat myös välitoimia koskevat pyynnöt, mutta eivät pakkoluvat.
Tuomioistuimen kokoonpano
Valmisteluasiakirjan mukaan tuomioistuimessa on sekä lainoppineita jäseniä että teknisiä jäseniä. Tuomareiden toimikausi on kuusi vuotta siten, että osa tuomareista vaihtuu joka kolmas vuosi. Tuomarit voidaan nimittää uudelleen.
Tuomareiden yleisedellytyksenä on kiistaton riippumattomuus ja pätevyys tuomarina. Lainoppineelta jäseneltä edellytetään, että hänellä on laaja kokemus patenttioikeudesta ja tekniseltä jäseneltä laajaa kokemusta asiaankuuluvista tekniikanaloista ja asianmukaista kokemusta patenttioikeudesta. Valmisteluasiakirjan mukaan teknisten jäsenten tulee edustaa kolmea tekniikan perusalaa eli kemiaa, fysiikkaa ja konetekniikkaa.
Neuvosto nimittää tuomarit yksimielisellä päätöksellään riippumattoman valintalautakunnan ehdokasluettelon perusteella.
Keskusjaosto ja aluejaostot
Komission esityksen mukaan keskusjaostoon kuuluu seitsemän tuomaria, joista neljä on lainoppinutta ja kolme teknistä tuomaria. Vaikka aluejaostoja perutettaisiinkin, keskusjaosto käsittelee aina kanteet, joissa on vähintään kaksi vastaajaa, joiden kotipaikka on eri valtioissa.
Valmisteluasiakirjassa on mahdollistettu aluejaostojen perustaminen tuomioistuimeen. Aluejaoston perustaminen on sidottu tuomioistuimen käsittelemien juttujen määrään. Aluejaosto on mahdollista perustaa, kun keskusjaoston käsiteltäväksi tulleiden asioiden määrä kalenterivuodessa ylittää 150. Aluejaosto perustetaan siihen jäsenvaltioon, jossa käsiteltävien asioiden asianosaisten kotipaikka on useimmiten sijainnut.
Aina kun aluejaoston perustamisen jälkeen keskusjaoston käsiteltäväksi tulleiden asioiden määrä ylittää 150, on mahdollista perustaa uusi aluejaosto ”toiseen jäsenvaltioon”. Kaksi tai sitä useammat jäsenvaltiot voivat lisäksi ilmoittaa, että niitä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena aluejaoston perustamistarkoituksessa. Yhdessä jäsenvaltiossa voi kuitenkin olla vain yksi aluejaosto.
Aluejaosto käsittelee kanteet, joissa vastaajan kotipaikka on aluejaoston sijaintivaltioissa. Samoin siellä voidaan käsitellä loukkauskanteet, joissa loukkaus on tapahtunut aluejaoston sijaintivaltiossa. Myös vastakanne käsitellään aluejaostossa.
Yhteisöpatenttituomioistuimen presidentti nimittää aluejaoston tuomarit, joiden määrä riippuu käsiteltäväksi tulevien asioiden määrästä. Aluejaostossa on komission esityksen mukaan kuitenkin vähintään kaksi lainoppinutta ja kolme teknistä tuomaria.
Asian käsittely ja käsittelypaikka
Vireille tulevat asiat käsitellään alajaostoissa, joissa on kaksi lainoppinutta ja yksi tekninen tuomari. Tuomioistuimen työjärjestykseen voidaan lisäksi ottaa määräyksiä siitä, mitkä asiat käsitellään laajennetussa tai suppeammassa kokoonpanossa.
Asian käsittelyssä noudatetaan yhteisöjen tuomioistuimen pääsääntöä siten, että menettelyssä otetaan huomioon patenttiasioiden erikoisluonne. Lisäksi tuomioistuin tulee saamaan oman työjärjestyksensä. Yksityiskohtana voidaan todeta, että asianosaisilla on oikeus käyttää myös teknistä neuvonantajaa, jona voi toimia EPO-asiamies. Valmisteluasiakirjaan ei ole sisällytetty ehdotusta työjärjestykseksi.
Asian käsittely on valmisteluasiakirjan mukaan mahdollista myös muualla kuin Luxemburgissa. Käsittely voi tapahtua jäsenvaltiossa, mikäli se on perusteltavissa asian luonteen vuoksi. Perusteluina voidaan vedota mm. muiden asianosaisten kotipaikkaan, todistajien kotipaikkaan, todisteiden tutkimiseen.
Asian käsittelemisestä muualla päättää yhteisöpatenttituomioistuin tapauksittain. Käsittely Luxemburgin ulkopuolella edellyttää myös, että jäsenvaltio tarjoaa tilat ja välineet sekä vastaa tuomioistuimelle aiheutuvista kustannuksista.
Oikeudenkäyntikieli
Pääsäännön mukaan oikeudenkäynnissä käytetään vastaajan kotipaikan kieltä. Näin ollen kaikkia EU:n virallisia kieliä on mahdollisuus käyttää. Mikäli tuomioistuin kuitenkin toteaa, että vastaajan kotipaikan kielen käyttäminen ei anna kaikille oikeudenkäynnin asianosaisille mahdollisuutta seurata oikeudenkäyntiä ja puolustaa etujaan ja että käyttämällä toista virallista kieltä tilanne voidaan korjata, tuomioistuin voi määrätä tuon toisen virallisen kielen oikeudenkäyntikieleksi.
Lisäksi asianosaisten pyynnöstä ja tuomioistuimen suostumuksella mikä tahansa virallinen kieli voidaan valita oikeudenkäyntikieleksi.
Työjärjestykseen voidaan lisäksi ottaa määräyksiä asianosaisten ja todistajien kuulemisesta muulla kuin oikeudenkäyntikielellä sekä muun kielisten asiakirjojen antamisesta. Muun kielen käyttämiseen liittyy yleensä käännösvelvollisuus.
Muutoksenhaku
Valmisteluasiakirjan mukaan muutosta yhteisöpatenttituomioistuimen päätökseen haetaan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Muutoksenhaku lykkää päätöksen täytäntöönpanoa, mutta tuomioistuin voi julistaa päätöksen heti täytäntöönpanokelpoiseksi ja määrätä siihen liittyvät turvakeinot.
Muutoksenhakua varten perustetaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen patenttiasioihin erikoistunut muutoksenhakujaosto, jossa tulee olemaan kaksi lainoppinutta jäsentä, joilla on laaja kokemus patenttioikeudesta sekä kolme teknistä jäsentä, joilla on laaja kokemus asiaankuuluvista tekniikanaloista ja asianmukainen kokemus patenttioikeudesta. Muutoksenhakemukset käsitellään kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi lainoppinutta ja yksi tekninen tuomari.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisu on lopullinen eikä siihen ole oikeutta hakea muutosta yhteisöjen tuomioistuimelta.
Tämän lisäksi patenttioikeutta koskevat ennakkoratkaisut antaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin. Patenttiasioita käsiteltäessä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ei käytetä julkisasiamiestä.
Entä nyt?
Valmisteluasiakirja on lähetetty yhteisöjen tuomioistuimelle ja Euroopan parlamentille kommentoitavaksi. Samoin asiakirja on valmistelun kohteena jäsenmaissa. Jäsenvaltiot käsittelevät valmisteluasiakirjassa esitettyjä ehdotuksia ensimmäisen kerran yhteisesti 3.10.2002.
Valmisteluasiakirjassa on otettu huomioon ja useissa kohdissa viitattu neuvoston asetukseen N:o 44/2001 eli ns. Brysselin asetukseen sekä ensimmäisen oikeusasteen perussääntöön. Valmisteluasiakirja noudattaa näiltä osin jo voimassaolevia EU-säännöksiä.
Arviot yhteisöpatenttiasetuksen aikataulusta vaihtelevat hyvinkin nopeasta ikuisuuteen. Ennustajan kaapua en ota ylleni, mutta valmisteluasiakirja on kiistatta selvä askel eteenpäin, vaikka se jättääkin edelleen kysymyksiä.
Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center
