Yhdysvaltain patenttijärjestelmä murroksessa

(IPRinfo 3/2004)

Huoli teollisen kehityksen pysähtyneisyydestä ja merkittävien innovaatioiden puutteesta sai Yhdysvaltain kongressin kiinnittämään huomiota patentteihin 1970-luvun lopulla. Patenttisuojan vahvistamisen ja tuomioistuinkäytäntöjen yhtenäistämisen toivottiin osaltaan kannustavan yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehitystyöhön ja uusien keksintöjen kaupallistamiseen.

Käytännön tasolla vuonna 1982 perustettu patenttiasioita käsittelevä valitustuomioistuin, Court of Appeals for the Federal Circuit (CAFC) omaksui patentinhaltijoita suosivan lähestymistavan. Se on muun muassa suhtautunut suopeasti väliaikaiskieltojen myöntämiseen ja määrännyt patentinloukkaajan maksamaan varsin suuria vahingonkorvauksia.

Täytäntöönpanomahdollisuuksien parantumisen ohella patenttimyönteinen tulkinta näkyy uusien alojen, kuten bioteknologian, tietotekniikan ja liiketoimintamenetelmien tulossa patenttisuojan piiriin. Patentinhaltijan kielto-oikeutta rajoittavia, oikeuskäytännössä muodostuneista poikkeuksia on puolestaan tulkittu suppeasti.

Patenttien taloudelliset vaikutukset ovat epäselviä
Taloustieteilijät ovat viime vuosina tarkastelleet, onko patenttisuojan vahvistuminen tosiasiassa lisännyt innovatiivisuutta. Tutkimustulokset ovat usein olleet negatiivisia. Toisaalta puuttuvat myös todisteet siitä, että vahva patenttisuoja olisi käytännössä estänyt tai vaikeuttanut uusien hyödykkeiden tulon markkinoille.

Patenttien taloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että patenttien vaikutukset ovat erilaisia eri aloilla ja riippuvat muun muassa teknologian kompleksisuudesta, innovaatioiden kumulatiivisesta luonteesta sekä alan kehityksen nopeudesta.

Lisäksi patenteilla on jäljittelyltä suojautumisen ohella muita funktioita ja useita samanaikaisia arvoketjuja. Patentteja hyödynnetään neuvotteluvälineinä, niitä voidaan lisensoida sellaisinaan tai yhdessä teknologian kanssa, patenteilla on statusarvoa ja ne auttavat rahoituksen hankinnassa. Onkin havaittu, että patenteilla voi olla positiivinen tai negatiivinen vaikutus myös teknologian diffuusioon ja kilpailuun.

Liiketoimintamenetelmiä koskevat patentit erityistarkastelussa
Vaikka patenttisuojan taloudelliset vaikutukset ovat epäselviä, patentteja koskeva kriittisyys on lisääntynyt. Erityisesti liiketoimintamenetelmiä koskevat kyseenalaiset patentit ovat viime vuosina olleet julkisen keskustelun keskipisteessä.
Liiketoimintamenetelmäpatentteja koskeva kritiikki ei ole jäänyt huomaamatta poliittisella eikä patenttiviraston käytännön tasolla: Vuonna 1999 kongressi lisäsi Yhdysvaltain patenttilakiin erityisen liiketoimintamenetelmien ennakkokäyttöoikeutta koskevan kohdan. Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto (USPTO) on puolestaan kiinnittänyt huomiota patenttiluokkaan 705 kuuluviin keksintöihin. Tähän luokkaan kuuluvat patenttihakemukset käydään muun muassa läpi kaksi kertaa.

On olemassa viitteitä siitä, että patenttimyönteisyys olisi kääntymässä laskuun myös yleisemmin. Esimerkiksi patenttien suojapiirin tulkinnassa käytetty ekvivalenssioppi saavutti rajansa Festo Corp. vs. Shoketsu Kinzoku Kogyo Kabushiki Co – tapauksessa.

Kilpailuoikeuden tulkinta vaikuttaa patenttien vahvuuteen
Kilpailuoikeudessa omaksuttu tulkinta vaikuttaa siihen, missä laajuudessa yritykset voivat hyödyntää oikeutta kieltää muita käyttämästä patenttikirjassa kuvattua keksintöä, ja millaiset lisenssiehdot ovat sallittuja. Tästä syystä näkee usein ehdotettavan, että kilpailuoikeutta tulisi soveltaa silloin, kun patenteilla pyritään rajoittamaan kilpailua enemmän kuin on jäljittelyltä suojautumisen kannalta tarpeen.

Kilpailuoikeudessa omaksuttu suhtautuminen patentteja kohtaan on muuttunut vuosien varrella: 1930-1980-luvuilla patentteja pidettiin sellaisinaan kilpailunvastaisina ja patentinhaltijan yksinoikeuden laajuutta tulkittiin suppeasti.

Nykyisin tiedostetaan, ettei patentin, laillisen monopolin, olemassaolo tarkoita, että kysymyksessä olisi kilpailuoikeudellinen monopoli tietyillä hyödyke- tai innovaatiomarkkinoilla tai että patentin hyödyntäminen ylipäätänsä haittaisi kilpailua. Vaikka kysymyksessä olisi kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna monopoli tai patentinhaltija pyrkisi käyttäytymisellään monopolisoimaan markkinat, patentinhaltijan toimintaan on yleensä liiketoiminnan kannalta perusteltu syy.

Lisensoinnin katsotaan puolestaan pääsääntöisesti edistävän kilpailua. Ainoastaan selvästi kilpailua rajoittavat ja kuluttajien näkökulmasta haitalliset lisenssiehdot ovat kiellettyjä sellaisinaan. Muiden ehtojen osalta sovelletaan niin sanottua rule of reason -tulkintaa, jossa punnitaan kilpailua ensi näkemältä rajoittavien järjestelyjen tosiasiallisia vaikutuksia.

Kilpailuoikeudellisen tulkinnan muuttuminen on osaltaan vaikuttanut siihen, miksi yhä useammat yhdysvaltalaiset yritykset hyödyntävät patentteja liiketoiminnassaan strategisesti. Jää nähtäväksi, millaiseksi patenttien ja kilpailuoikeuden välinen suhde kehittyy tulevaisuudessa.

Patentteihin kohdistuva kritiikki otettu vakavasti
Se, että Federal Trade Commission (FTC) ja National Academy of Sciences (NAS) ovat kumpikin julkaisseet tahoillaan Yhdysvaltain patenttijärjestelmän toimivuutta koskevan raportin, kertoo osaltaan siitä, että patentteja koskeva kritiikki on otettu vakavasti ja viralliselle selvitykselle on koettu olevan aihetta.

FTC:n raportti To Promote Innovation: The Proper Balance of Competition and Patent Law and Policy julkaistiin lokakuussa 2003. Siinä tarkastellaan patenttien ja kilpailun välistä suhdetta. Mikko Alkio on käsitellyt FTC:n raportin taustaa ja sisältöä IPRinfo 2/2004:ssa julkaistussa artikkelissa, Patenttijärjestelmän häiriöt haittaavat kilpailua.

NASin raportti, A Patent System for the 21st Century, koskee patenttijärjestelmän toimivuutta yleisesti. Raportti on osa National Academies’ Board on Science, Technology and Economic Policyn (STEP) tutkimustyötä. FTC:n laatiman raportin tavoin se pohjautuu kuulemisiin ja keskusteluihin taloustieteilijöiden, lakimiesten, insinöörien ja teollisuutta edustavien tahojen kanssa. Lisäksi STEP on rahoittanut ja myös hyödyntänyt tutkimuksessaan yhdeksää, pääsääntöisesti tietotekniikka- ja bioteknologiasektoreita koskevaa empiiristä tutkimusta. Nämä tutkimukset on koottu teokseen Intellectual Property Rights in the Knowledge-based Economy.

Sekä FTC:n että NASin raporteissa tullaan siihen tulokseen, että Yhdysvaltain patenttijärjestelmää on syytä muuttaa tietyiltä osin. Ennen kaikkea patenttien laatua ja päätösten ennustettavuutta halutaan parantaa. Myös patentoituja keksintöjä koskevan tiedon kulku sekä mahdollisuus tehdä perustutkimusta halutaan turvata. Kilpailuoikeudessa omaksuttua tulkintalinjaa ei sen sijaan ehdoteta muutettavaksi.

Useat NASin raportissa ehdotetut parannukset koskevat patentinhakuprosessia ja patenttiviranomaisten toimintaa. FTC:n raportissa on sen sijaan omaksuttu näkökulma, ettei ole rationaalista keskittää kaikkea huomiota patenttiviranomaisten toimintaan, sillä myönnetyistä patenteista vain murto-osa on taloudellisesti merkittäviä. FTC:n raportti on Yhdysvalta -painotteinen. NASin raportissa pohditaan myös kansainvälisiä kysymyksiä.

Konferenssi Berkeleyssa
Berkeleyssä huhtikuussa 2004 järjestetyssä konferenssissa, Ideas into Action: Implementing Reform of the Patent System, FTC:n ja NASin, ICT- ja bioteknologiasektoreilla toimivien yritysten, eri yhdistysten sekä akateemisen maailman edustajat kokoontuivat keskustelemaan raporteissa ehdotetuista muutoksista.

Konferenssissa käsiteltiin kolmea teemaa; keksinnöllisyysarviota, väitemenettelyn käyttöönottoa sekä patenttioikeudenkäynteihin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena oli pohtia, ovatko FTC:n ja NASin ehdotukset tarkoituksenmukaisia ja toteuttamiskelpoisia.

Väitemenettelyn käyttöönottoa kannatettiin
Sekä FTC että NAS ehdottavat raporteissaan patentin myöntämisen jälkeisen väitemenettelyn käyttöönottoa. Se tarjoaisi ylimääräisen, oikeudenkäyntiä kustannustehokkaamman mahdollisuuden puuttua kyseenalaisiin patentteihin.

Väitemenettelyn käyttöönotto sai konferenssissa kannatusta niin oikeustaloustieteilijöiden, patenttijuristien kuin yritystenkin keskuudessa ja huomiota kiinnitettiin ennen kaikkea menettelyn käytännön toteutukseen. Väitemenettely ei esimerkiksi saisi toteutuessaan olla liian monimutkainen, eikä rasittaa patentinhaltijaa kohtuuttomasti. Tästä huolimatta kysymyksessä tulisi olla oikeudellinen, tuomioistuinkäsittelyä vastaava arvio patentin pätevyydestä, ja väitemenettelyyn tulisi soveltaa samoja todistusaineistoa koskevia sääntöjä kuin varsinaisissa mitättömyyttä koskevissa oikeudenkäynneissä.

Erityisesti bioteknologiayrityksille oli tärkeää, että väi-temenettelyn aloittamista olisi vaa-dittava lyhyehkössä ajassa patentin myöntämisen jälkeen. Koska patentit ovat elinehto kysymyksessä olevalla alalla, on tärkeää saada mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa var-muus siitä, että patentti on lähtökohtaisesti pätevä.

Tietotekniikkasektorilla toimivien yritysten mukaan aikaraja vähentäisi väitemenettelyn käytettävyyttä: koska väitteen tekeminen paljastaa patentinhaltijalle, että väitteen tekijä on kiinnostunut kysymyksessä olevasta patentista, yritykset tuskin käyttäisivät menettelyä muiden kuin liiketoimintansa kannalta erityisen merkittävien patenttien osalta. Tärkeät patentit pystytään kuitenkin usein identifioimaan vasta vuo-sien päästä niiden myöntämisestä.

Näyttökynnyksen alentamisen tosiasiallisia vaikutuksia epäiltiin
Patenttiviraston myöntämä patentti on lähtökohtaisesti pätevä. Pa-tentti voidaan mitätöidä osittain tai kokonaan, mikäli vastapuolella on selvää ja vakuuttavaa näyttöä (clear and convincing evidence) siitä, ettei patenttia olisi pitänyt myöntää patenttiviraston sallimassa muodossa.

Tosiasiassa patenttiviraston käytäntö suosii patenttien myöntämistä, eikä patenttiviranomaisilla ole mahdollisuutta tutkia tarpeeksi perinpohjaisesti varsinkaan uusia patentoitavuuden piiriin tulleita aloja koskevia patenttihakemuksia. Tästä syystä FTC ehdottaa, että todennäköiset syyt (Preponderance of evidence) riittäisivät jatkossa kumoamaan patentin pätevyyttä koskevan olettaman.

Konferenssin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, ettei patentin pätevyyttä koskeva olettama vastaa todellisuutta. Pelkästään todistusvelvollisuutta koskevan sana-muodon muuttamisen tosi-asiallisia vaikutuksia kuitenkin epäiltiin ennen kaikkea niissä tapauksissa, joissa käsittely tapahtuu lautamiesten edessä. Lautamiesten on yksinkertaisesti -näyttökynnyksen tasosta riippumatta – hyvin vaikea tulla siihen lopputulokseen, että patenttivirasto on asiantuntevana valtion virastona tehnyt virhe-arvion.

Näyttökynnystä koskevan sanamuodon muuttamisen ei myöskään koettu vaikuttavan teollisuuden varsinaisiin ongelmiin, oikeudenkäynneistä aiheutuviin korkeisiin kustannuksiin sekä lopputuloksen huonoon ennustettavuuteen.

Kolminkertaisista vahingonkorvauksista luopuminen sai lämpimän vastaanoton
Mikäli patenttia loukkaavan tahon katsotaan tienneen patentin voimassaolosta ja siten loukanneen patenttia tahallisesti, tuomioistuin voi harkintansa mukaan kolminkertaistaa loukkaavan tahon maksettavaksi tulevan vahingonkorvauksen määrän. Seurauksena on, että yritykset pyrkivät kaikin tavoin välttämään kolminkertaisten vahingonkorvausten riskiä ja muun muassa ohjeistavat työntekijöitään välttämään tutustumista patentteihin.

Patenttilainsäädännön perusajatus on, että patentti on julkinen asiakirja, johon jokaisella on mahdollisuus tutustua, ottaa keksitystä oppia ja kehittää teknologiaa edelleen. Mikäli patentteja ei käytännössä lueta, yritykset eivät voi perustaa liiketoimintaansa siihen, etteivät loukkaa muiden patentteja ja jatkokehitys patentissa olevan tiedon perusteella viivästyy.

FTC ehdottaakin raportissaan, että kolminkertaisten vahingonkorvausten myöntämisedellytyksiä tiukennettaisiin ja jatkossa vaadittaisiin, että loukkaavalle taholle on toimitettu kirjallinen varoitus patentinloukkauksesta tai että tämä kopioi patentoidun ratkaisun tietoisesti ennen kuin vahingonkorvausten kolminkertaistamista voitaisiin harkita. NAS puoltaa FTC:tä tiukempaa linjaa ja ehdottaa, että kolminkertaisista vahingonkorvauksista luovuttaisiin kokonaan.

Konferenssissa läsnä olleet teollisuuden edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että tahallisesta patentinloukkauksesta mahdollisesti seuraavan kolminkertaisen vahingonkorvauksen riski on heidän liiketoimintansa kannalta painajainen. Esimerkiksi tiettyyn patenttiin viittaaminen yrityksen sisäisessä kirjeenvaihdossa saattaa olla näyttö tahallisuudesta.

Ylipäätänsä se, että kaikki patentinloukkausväitteet on muun muassa tästä syystä otettava vakavasti ja tutkittava tarkasti, vaikka olisi ensi näkemältä selvää, ettei patentinloukkausta ole tapahtunut, kuluttaa yritysten resursseja.

Kohti toimivampaa patenttijärjestelmää
Vaikka patenttijärjestelmän uudistaminen on saanut laajaa kannatusta, ja FTCn ja NASin kaltaisten toimijoiden ehdotuksia on vaikea jättää huomioimatta, en ole tietoinen siitä, että FTC:n tai NASin raportteihin olisi vielä viitattu tuomioistuinten päätöksissä tai että niiden pohjalta olisi laadittu virallisia muutosehdotuksia.

Mikäli FTC:n ja NASin raporteissa ehdotetut muutokset kuitenkin toteutetaan jossakin muodossa tulevaisuudessa, patenttisuoja tulee mitä luultavimmin heikkenemään. Tämä puolestaan vaikuttaa patenttien arvoon ja sitä kautta yritysten liiketoimintaan kaikilla aloilla. Pidänkin raporttien suurimpana puutteena sitä, että monet raporteissa identifioidut ongelmat koskevat vain tiettyjä aloja. Ehdotetut muutokset koskevat sen sijaan koko patenttijärjestelmää ja vaikuttavat näin ollen tasapainoon myös niillä aloilla, joilla patenttijärjestelmä nykymuodossaan toimii.

Joka tapauksessa ehdotusten implementointi tulee olemaan pitkä prosessi ja vaatii toteutuakseen lisää tutkimusta. FTC:n ja NASin raportit sekä niitä seurannut Berkeleyssä järjestetty konferenssi ovat kuitenkin yksi askel kohti toimivampaa patenttijärjestelmää.

Aura Soininen
OTK, Tutkija
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, Visiting Scholar UC Berkeley, CA

Federal Trade Commissionin raportti To Promote Innovation: The Proper Balance of Competition and Patent Law and PolicyA Report by the Federal Trade Commission, October 2003, löytyy verkosta osoitteesta:
http://www.ftc.gov/os/2003/10/innovationrpt.pdf

Tiedeakatemian / STEP-projektin raportti verkossa maksutta luku kerrallaanA Patent System for the 21st Century by Stephen A. Merrill, Richard C. Levin & Mark B. Myers (Editors); Committee on Intellectual Property Rights in the Knowledge-Based Economy, National Research Council:
http://books.nap.edu/catalog/10976.html

Berkeleyn Ideas into Action -konferenssin (15.-16.4.2004) ohjelma ja suurin osa puheenvuoroista:
http://www.law.berkeley.edu/institutes/bclt/patentreform/schedule.html