YLE päivittää sopimuksensa digiaikaan

(IPRinfo 4/2006)
Tiina Pelkonen

Yleisradio on neuvotellut viime keväästä lähtien tekijänoikeussopimuksista eri tekijäjärjestöjen kanssa tavoitteenaan päivittää sopimusrakenne digi-, netti- ja mobiiliaikaan.

Yleisradion voimassa olevat tekijänoikeussopimukset ovat perua ajalta, jolloin YLEllä oli vain pari kanavaa TV:ssä ja radiossa, ja ohjelmilla oli suuri yleisömäärä.

Ensimmäiset paikallisradiokanavat aloittivat toimintansa 1970-luvulla. Nyt valtakunnalliset radio-ohjelmat on jaettu neljälle eri kanavalle.

Digitaaliset TV-lähetykset alkoivat vuonna 2001. Yleisradiolla on viisi digi-TV-kanavaa, ja analogiset TV-kanavat toimivat vielä ensi vuoden elokuuhun saakka. YLE esittää netissä ajankohtaisia ohjelmia ja ylläpitää siellä myös Elävää arkistoa. Suunnitelmissa on DVBH-mobiililähetyksiä. Uutisia välitetään myös tekstiviestipalveluna.

YLE on solminut uusien palvelujensa tekijänoikeuksista erilaisia tilapäisiä sopimuksia tekijäjärjestöjen kesken sitä mukaa, kun se on tullut ajankohtaiseksi. Toisella puolen pöytää ovat edustajiensa välityksellä istuneet ainakin journalistit, näyttelijät, muusikot, koreografit, lavastajat, pukusuunnittelijat, ohjaajat, käsikirjoittajat, kääntäjät, säveltäjät ja sanoittajat.

Erilaiset siirtymävaiheen sopimukset halutaan nyt kuitenkin yhdenmukaistaa ja päivittää soveltumaan nykytekniikan mahdollistamiin palveluihin. Tähän päästäkseen YLE aloitti vuoden 2006 toukokuussa neuvottelut eri tekijäjärjestöjen kanssa.

Ulkomailta ostaminen halvempaa
Journalistiliiton lakimies Petri Savolainen toistaa usein sanaa uusintakorvaus. Analogisilla kanavilla on voimassa vanha sopimus, jonka mukaan uusinnoista korvataan useimmille free-tekijäryhmille 50 prosenttia siitä summasta, joka heille maksettiin ensilähetyksen tekemisestä. Digikanavia koskee jatkettu siirtymävaiheen sopimus, jonka mukaan uusinnoista korvataan 30 prosenttia.

– Olen ehdottanut uusintakorvausprosentin laskua ja sen kompensoimista ensilähetyspalkkioissa, mutta YLE ehdottaa journalisteille vielä paljon tiukempaa mallia, jossa uusintakorvauksista luovuttaisiin kokonaan, Savolainen kertoo.

YLE perustelee kantaansa sillä, että toimittajien tekemällä aineistolla on vain harvoin uusintakäyttöä. Vain pieni osa journalistien YLElle tekemästä aineistosta, esimerkiksi reportaasit ja dokumentit, kestää aikaa niin, että sitä kannattaisi esittää esimerkiksi vuoden päästä.

– Näyttelijöiden ja muusikoiden koko YLEltä tulevasta palkkiopotista uusintakorvaukset muodostavat noin kolmanneksen ja toimittajien potista vain kymmenisen prosenttia, konkretisoi Savolainen.

Korkeiden uusintakorvausten vuoksi YLE on vähentänyt omien ohjelmiensa uusintoja. Lähetysajan täyttäminen ulkomaisilta tai kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä ostetuilla ohjelmilla on usein tullut halvemmaksi. Se on sääli, koska moni talon sisällä tuotettu ohjelma ansaitsisi nykyistä suuremman katsojajoukon.

YLE-Draaman tuottajan Anna-Maija Eräkankaan mielestä sopimukset tulisi neuvotella liittojen kanssa sellaisiksi, että YLE voisi ostaa useita esityskertoja peruspalkkiolla.

– Budjetit on nykyisin vedetty niin tiukoille, että pystymme ostamaan esimerkiksi näyttelijöiltä vain kertaoikeudet. Moni hyvä draama jää uusimatta korkeiden uusintakorvausten vuoksi. Se ei ole kenenkään etu, pahoittelee Eräkangas.

Journalistit eri asemassa
YLE toivoo, että uusi tekijänoikeussopimus muiden tekijäjärjestöjen kuin journalistien kanssa astuisi voimaan vuoden 2007 alussa. Journalistit ovat erilaisessa asemassa juuri heidän aineistonsa ajankohtaisuuden vuoksi ja siksi, että heidän kanssaan on jo pitkään ollut sopimus nettikäytöstä ja 48 tunnin sisällä tapahtuvista uusinnoista.

– Journalistien kanssa jatkamme nykyistä digisopimusta ensi vuoden huhtikuun loppuun, kertoo lakimies Katri Olmo Yleisradiosta.

Yleisradio pyrkii Olmon mukaan muuttamaan sopimusrakennetta kaikkien tekijäryhmien kanssa sellaiseksi, että se mitä tähän asti on maksettu uusintakorvauksina, sijoitettaisiin alkuperäispalkkioon.

– Journalistiliiton kanssa neuvottelemme toisenlaisesta korvausrakenteesta.

Journalistiliiton esittämä toinen vaihtoehto voisi kelvata Olmollekin – siis se, että uusintakorvauksia lasketaan ja se kompensoidaan peruspalkassa – kunhan prosenteista ja korvausrakenteen muutoksista päästään yksimielisyyteen.
Olmo ei kuitenkaan halua kommentoida keskeneräisiä neuvotteluja. Sen verran hän paljastaa, että YLE toivoo saavansa useiden tekijäryhmien kanssa samanlaisen sopimusrakenteen voimaan samanaikaisesti.

– Yhdessä tuotannossa on yleensä useiden ryhmien edustajia, siksi neuvottelemme heidän kanssaan samassa pöydässä samaan aikaan.

Kääntäjien ansiot laskivat
Kääntäjät olivat ainoana ryhmänä päässeet sopimukseen jo tätä juttua kirjoitettaessa. Rankkojen neuvottelujen jälkeen he joutuivat lokakuussa tyytymään sopimukseen, joka selkeästi alentaa monen kääntäjän ansiotasoa.

Ennen kääntäjille maksettiin jokaisesta uusinnasta 50 prosenttia ja digitaalisilla kanavilla 30 prosenttia alkuperäispalkkiosta. Nyt uusintakorvaus kilahtaa kääntäjän tilille vasta neljännestä uusinnasta lähtien.

– Olihan se huononnus, myöntää Tatu Tiihonen Kääntäjien ja tulkkien liitosta.

Taustalla oli kuitenkin YLEn uhka ulkoistaa kääntäjäpalvelut kokonaan käännöstoimistoihin, jolloin työt olisivat kokonaan loppuneet freelance-kääntäjiltä.

– Nyt pitää vain olla tyytyväinen, että saimme takuut töiden jatkumisesta, Tiihonen huokaa.

Elävä arkisto vaalii kulttuuriperintöä
Yleisradion lakimiehen Katri Olmon mukaan YLEn 80-vuotisjuhlien kunniaksi avautunut Elävä arkisto ei aiheuttanut tekijänoikeuskiistoja.

– Elävä arkisto nähtiin yleisesti kulttuuriperinnön vaalijana.

YLE maksaa Elävässä arkistossa esitettävistä ohjelmista korvauksia tekijäjärjestöille.

YLE:n Elävä arkisto “elää” koko ajan. Haastattelupäivänä siellä oli 160 tuntia TV-ohjelmia ja vanhoja filmejä, 550 tuntia radio-ohjelmia, 2500 valokuvaa ja 250 teemaa ja lähes 2200 tausta-artikkelia.

Kaupallisesta käytöstä rojalteja
YLE Export myy Yleisradion ohjelmia DVD-tallenteina. YLE maksaa rojalteina tekijöille 33,5 prosenttia tallenteiden myyntitulosta. Myös esimerkiksi tekstiviestiuutisten tekijät saavat 33,5 prosenttia tuotosta.

Sopimus voimaan ensi vuoden alussa
Jutun kirjoitusvaiheessa Yleisradio neuvotteli viikoittain Näyttelijäliiton, Muusikkojen liiton, Suomen Tietokirjailijoiden, Näytelmäkirjailijoiden liiton, Kirjailijaliiton sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden kanssa tavoitteenaan päästä sopimukseen joulukuun puoliväliin mennessä. Journalistiliiton kanssa neuvottelut jatkuvat keväälle 2007.

Tiina Pelkonen