WTO ratkaisee riitoja ja valvoo pelisääntöjä

(IPRinfo 1/2004)

Maailman kauppajärjestö WTO valvoo, että kansainvälisessä kaupassa noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä. Järjestössä on ratkaistu satoja riitatapauksia, myös immateriaalioikeuksia koskevia. Sitova riitojen ratkaisumenetelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen, sanoo WTO:ssa työskentelevä Hannu Wager.

Hannu Wager aloitti työt WTO:ssa vuonna 1995, kun järjestö vasta perustettiin.

– Aikoinaan hoidin Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriössä tekijänoikeusasioita. Edustin myös Suomea ja muita pohjoismaita Uruguayn kierroksella immateriaalioikeutta koskevissa neuvotteluissa. Sekaannuin noihin kysymyksiin niin perusteellisesti, että päädyin töihin WTO:hon, hän selvittää.

Wager toimii sihteerinä TRIPs-neuvostossa Genevessä. Neuvosto valvoo teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan TRIPs-sopimuksen täytäntöönpanoa ja auttaa kehitysmaita immateriaalioikeuskysymyksissä.

– Osallistun kaikkeen, mikä liittyy TRIPs-sopimuksen hallintoon, mutta myös immateriaalioikeuksia koskeviin neuvotteluihin ja järjestelmän kehittämiseen.

Riidat ratkaistaan paneelissa

Juuri riitojen ratkaisemismenettely erottaa WTO:n muista kansainvälisistä järjestöistä. Sen sijaan että valtiot kiistelisivät keskenään, ne voivat tuoda erimielisyytensä kauppajärjestön ratkaistavaksi.

– WTO:n riitojenratkaisujärjestelmä on sitova ja tarjoaa mahdollisuuksia myös sanktioihin, Wager kertoo.

Ensin erimieliset valtiot neuvottelevat keskenään. Jos neuvotteluista ei ole apua, WTO:ssa voidaan perustaa paneeli riidan ratkaisemiseksi. Paneeli koostuu kolmesta itsenäisestä asiantuntijasta. He tutkivat asian ja antavat siitä suosituksensa. Paneelin ratkaisusta voidaan vielä valittaa valituselimeen, Appellate Bodyyn, joka antaa asiasta oman lausuntonsa.

Sen jälkeen asiaa käsitellään WTO:n riitojenratkaisuelimessä, johon osallistuvat kaikkien jäsenmaiden edustajat. Siellä paneelin tai valituselimen tekemä suositus joko hyväksytään tai hylätään. Hylkääminen edellyttää konsensusta.

Riitojenratkaisuelin valvoo, että suositukset pannaan myös täytäntöön. Jos niin ei tapahdu sovitussa ajassa, kärsinyt valtio voi saada WTO:lta luvan vastatoimiin. Se voi esimerkiksi asettaa lisätulleja toisen valtion tavaroiden tuonnille. Tietyissä tilanteissa vastatoimi voidaan kohdistaa myös johonkin muuhun sopimusalueeseen kuin mikä oli kiistan kohteena. Wager kertoo, että näin on toistaiseksi tapahtunut yhden kerran.

– WTO:n mukaan EU:n banaanien tuontijärjestelmä ei ollut kauppajärjestön sääntöjen mukainen. Niinpä kiistan voittaneelle Equadorille annettiin lupa olla myöntämättä suojaa eurooppalaisille ääniteollisuuden tuotteille, maantieteelliselle alkuperämerkinnöille ja teollismalleille. Equador ei kuitenkaan koskaan turvautunut tähän vastatoimeen, koska sen jälkeen EU muutti tuontisääntöjään.

Vuodesta 1995 WTO:ssa on aloitettu jo yli kolmesataa riitaa.

– Kiinnostavaa on, että sekä kehittyneet että kehitysmaat ovat aktiivisesti käyttäneet järjestelmää. Edellä mainituista riidoista kehittyneet maat ovat aloittaneet 189 tapausta ja kehitysmaat 111, ja kuudessa tapauksessa kantajina on ollut sekä kehittyneitä että kehitysmaita. Myös vastaajina on ollut sekä kehittyneitä että kehitysmaita. Kehittyneiden maiden aloittamista tapauksista 38 prosenttia on kohdistunut kehitysmaihin, kun taas kehitysmaiden aloittamista tapauksista 42 prosenttia on kohdistunut toisiin kehitysmaihin, Wager luettelee.

Kaksikymmentäviisi riitaa on koskenut immateriaalioikeuksia. Niistä seitsemän on ratkaistu paneelissa tai valituselimessä, ja 13:sta osapuolet ovat päässeet sopuun keskenään. Loput tapaukset ovat yhä kesken.

– Esimerkiksi Yhdysvallat ja Australia ovat nostaneet EU:ta vastaan kanteen, joka koskee maantieteellisten merkintöjen suojaa. Paneeli on muodostettu, mutta se ei ole vielä aloittanut toimintaansa.

Patenttilääkkeitä köyhille maille

Immateriaalioikeuskysymyksiä on esillä myös Dohan kauppaneuvottelukierroksella, joka aloitettiin vuonna 1991. Ennen Dohan ministerikonferenssia esitettiin huoli patenttisuojan vaikutuksesta lääkkeiden saatavuuteen etenkin köyhissä maissa.

– Toisaalta ymmärrettiin, että yksityiset lääketehtaat tarvitsevat immateriaalioikeussuojaa voidakseen investoida uusien lääkkeiden kehittämiseen. Toisaalta pidettiin tärkeänä, että myös köyhissä maissa sairaat ihmiset hyötyvät uusista lääkkeistä.

Dohan TRIPs-sopimuksessa ja kansanterveyttä koskevassa julistuksessa ministerit totesivat, että TRIPs-sopimus sisältää kansanterveyden tarpeita huomioonottavia joustomahdollisuuksia. Yksi niistä on pakkolisensointi. Tarpeen vaatiessa köyhä maa voi turvautua pakkolisensointiin valmistaakseen patentoituja lääkkeitä potilaidensa auttamiseksi. Ongelmaksi koettiin, ettei kaikilla valtioilla ole omaa lääketeollisuutta eivätkä ne voi siksi turvautua pakkolisensointiin.

TRIPs-neuvosto ehdotti, että tällainen maa voisi ilmoittaa WTO:lle, kun se tarvitsee tiettyä lääkettä pakkolisenssillä. Sen jälkeen toinen valtio voisi myöntää pakkolisenssin alueellaan toimivalle lääketehtaalle, joka valmistaisi lääkkeitä niitä tarvitsevan maan käyttöön. Ehdotus hyväksyttiin WTO:n yleisneuvostossa elokuussa 2003, viikkoa ennen Cancunin ministerikonferenssia.

– Seuraavaksi tämä elokuun poikkeuslupapäätös on tarkoitus saattaa pysyvän sopimusmuutoksen muotoon. Myönteistä on, että asia saatiin ratkaistua, vaikka Cancunissa ei päästy sopimukseen muista asioista.

Dohan kierroksella käsitellään myös maatieteellisten alkuperämerkintöjen suojaa. Parhaillaan neuvotellaan kansainvälisestä notifikaatio- ja rekisteröintijärjestelmästä, joka helpottaisi viinien ja väkevien alkoholijuomien alkuperämerkintöjen suojaamista.

On myös ehdotettu, että korkeampi suojataso laajennettaisiin koskemaan kaikkia alkuperämerkintöjä. Tällä hetkellä viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevat alkuperämerkinnät saavat korkeampaa suojaa kuin muut alkuperämerkinnät, Wager mainitsee.

– Dohan neuvottelukierros on nyt siinä vaiheessa, että kun yleisneuvoston seuraavassa kokouksessa on sovittu uusista puheenjohtajista eri komiteoihin, tarkoitus on, että neuvotteluelinten toiminta käynnistyy uudelleen.

Mikä on WTO?

Maailman kauppajärjestön WTO:n tavoite on parantaa elintasoa kaikissa jäsenvaltioissa ja luoda oikeudellinen perusta kansainväliselle yhteistyölle kaupan alalle. Siihen pyritään alentamalla kaupan esteitä ja noudattamalla yhteisesti sovittuja sääntöjä. WTO:n edeltäjä oli vuonna 1948 voimaantullut GATT-sopimus, tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus. GATT-järjestelmää kehitettiin vuosien varrella kauppaneuvottelukierrosten avulla. Vuosina 1986-94 pidettiin Uruguayn kierros, jolloin GATT päätettiin muuttaa Maailman kauppajärjestöksi. Samalla järjestelmä laajeni käsittelemään muun muassa immateriaalioikeuksien suojaa.
WTO:n ylin päättävä elin on ministerineuvosto, joka kokoontuu joka toinen vuosi. Muulloin asioista päättää yleisneuvosto, jonka alaisuudessa toimii immateriaalioikeusasioista vastaava TRIPs-neuvosto.

Terhi Hakala

LINKKEJÄ AIHEPIIRIN ASIAKIRJOIHIN JA ARTIKKELEIHIN

WTO:n nettisivulla on Dohan julistukset marraskuulta 2001:
http://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/min01_e/min01…

TRIPS and public health: dedicated webpage for notifications. Link to the Declaration on the TRIPS Agreement and public health (30 August 2003):
http://www.wto.org/english/tratop_e/trips_e/public_health_e.htm

TRIPS [ trade-related aspects of intellectual property rights ] material on the WTO website.
http://www.wto.org/english/tratop_e/trips_e/trips_e.htm

WTO:n omat sivut Cancunin kokouksesta:
http://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/min03_e/min03_e.htm

WTO dispute settelement (gateway web site):
http://www.wto.org/english/tratop_e/dispu_e/dispu_e.htm