Vilkasta keskustelua lääkkeistä ranskassa

(IPRinfo 2/2008)

The Economics of the Health Care and the Pharmaceutical Industry 25-26.1.2008, Toulouse

Lääkkeiden korvattavuus ja rinnakkaistuonti herättivät keskustelua taloustieteisiin painottuneessa konferenssissa.

Ranskassa tehdään erinomaista immateriaalioikeustutkimusta, ja he osaavat myös järjestää kiinnostavia konferensseja. Toulousessa sijaitseva Institut d’Economie Industrielle (IDEI) täyttää molemmat ehdot: se on tutkimuksen kansainvälinen huippuyksikkö ja sen konferenssi lääketeollisuuden haasteista oli sekä ajankohtainen että tasokas.

Konferenssi oli suunniteltu ensisijaisesti taloustieteitä silmällä pitäen. Lähtökohta saattaa rajoittaa oikeustieteilijöiden osallistumista, sillä matemaattiset kaavat eivät ehkä avaudu kovin helposti.

Onneksi kaikkea ei tarvitse ymmärtää, sillä monien esitysten joukosta voi poimia ne teemat, jotka ovat sekä ymmärrettäviä että kiinnostavia. Tällä perusteella raporttini aiheiksi valikoituivat lääkemarkkinoiden sääntely ja lääkkeiden rinnakkaistuonti.

Korvattavuuden määrittely hankalaa
Lääkemarkkinat ovat edelleen vahvasti säänneltyjä. Tämä ei tarkoita pelkästään lääketestausta, vaan myös tyypillisiä osto- ja myyntitilanteita. Kuluttajan lääkevalinta perustuu lääkärin määräykseen, ja suuri osa sen hinnasta korvataan sairausvakuutuksesta.

Lääkkeiden korvaavuuden määrittely on hankalaa. Markkinoilla vallitseva tilanne on moniin aloihin verrattuna epätyypillinen, ja niinpä se tuottaa ongelmia kilpailuviranomaisille. Oikean kilpailuoikeuslinjauksen tekeminen on haasteellista.

Toinen kiinnostava kysymys oli lääkkeiden rinnakkaistuonti, joka tarkoittaa lääkkeiden tuontia sellaisesta maasta, jossa ne ovat halvempia. Rinnakkaistuonti on EU:n sisällä sallittua, mutta kiellettyä unionin ulkopuolelta. Asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä on syntynyt jo usean vuosikymmenen ajan.

Kaksi kantaa rinnakkaistuonnista
Keskustelijoiden kannat jakautuivat rinnakkaistuontikysymyksessä kahtia. Osa puolusti kaksoishinnoittelua köyhempien ja rikkaampien maiden välillä sillä perusteella, että muutoin kalliille tutkimus- ja tuotekehitysmenoille ei saataisi katetta. Eurooppalaisen lääketeollisuuden pelättiin kärsivän rinnakkaistuonnin seurauksena.

Lisäksi oltiin huolestuneita siitä, että rinnakkaistuodut lääke-erät saattavat olla väärennöksiä. Osa piti rinnakkaistuontia hyvänä keinona hillitä kaksoishinnoittelua ja siten kuluttajien edun mukaisena.

Yhteisymmärrykseen päästiin siitä, että lääkkeiden hintaeron tulee olla huomattava, ennen kuin rinnakkaistuonti on kannattavaa. Rinnakkaistuonnin merkitys on huomattavasti pienempi kuin voisi luulla: väitteen mukaan sen määrä on alle 10 prosenttia lääkemarkkinoista.

Intensiivistä keskustelua käytiin myös lääkkeiden kaksoishinnoittelua koskevasta Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisusta T-168/01 GlaxoSmithKline Services Unlimited v. Euroopan yhteisöjen komissio (27.9.2006).

Kaiken kaikkiaan konferenssi oli sisällöllisesti onnistunut ja hyvin järjestetty.

Jarkko Vuorinen
Tutkija, VT, LL.M (IPR)
Turun yliopisto

The Economics of the Health Care and the Pharmaceutical Industry -konferenssin ohjelma ja suuri osa konferenssipapereista on saatavissa IDEI:n (The Institut d’Economie Industrielle) verkkosivulta:
http://www.idei.fr/activity.php?r=6753