Vihreä teknologia muuttuu patenteiksi – AIPPIn maailmankokous 3.-6.10. Pariisissa
(IPRinfo 5/2010)
Puhtaaseen energiantuotantoon liittyvien patenttien hakemusmäärät ovat kasvaneet merkittävästi Kioton ilmastosopimuksen hyväksymisen jälkeen.
Kansainvälisen teollisoikeusjärjestön AIPPIn (The International Association for the Protection of Intellectual Property) 42. maailmankokous järjestettiin 3.-6.10.2010 Pariisissa. Paikalle saapui ennätysmäärä osallistujia, yhteensä jopa 2 000 delegaattia ja 500 vierasta.
Kokouksen ohjelma rakentui perinteiseen tapaan ennakkokysymyksistä ja miniseminaareista (Workshops) sekä AIPPIn yleisistä hallinnollisista asioista. Miniseminaareja oli jälleen verrattain paljon, joten konferenssi tältä osin jatkoi Göteborgin maailmankokouksessa (2006) aloitetulla linjalla.
Mielenkiintoisia uusia suosituksia
Kansallisesti oli ennen varsinaista yleiskokousta valmisteltu seuraavat kysymykset:
Q204P Liability for contributory infringement of IPRs – certain aspects of patent infringement
Q213 The person skilled in the art in the context of the inventive step requirement in patent law
Q214 Protection against the dilution of a trademark
Q215 Protection of trade secrets through IPR and unfair competition law
Q216 Exceptions to copyright protection and the permitted uses of copyright works in the hi-tech and digital sectors
Ennen varsinaisen kokouksen alkua jokaista kysymystä käsiteltiin erillisessä työryhmässä (Working Committee) , jossa kansalliset ryhmät olivat edustettuina. Tämän valmistelun pohjalta yleiskokouksessa hyväksyttiin jokaisesta kysymyksestä suositus eli resoluutio. Ne ovat luettavissa AIPPIn internet-sivuilta (www.aippi.org).
”Alan ammattimiehen” määrittely yhä vaikeampaa
Välillistä patenttiloukkausta koskevaan suositusehdotukseen (Q204P) tehtiin turvaamistoimien myöntämistä koskevia pieniä tarkennuksia, koska alkuperäisen ehdotuksen sanamuoto koettiin liian laajaksi.
Isompana periaatteellisena kysymyksenä USA:n delegaatio vastusti ”inducement-” ja ”contributory infringement -terminologian yhdistämistä suositustekstissä lähinnä siitä syystä, että Yhdysvalloissa lainsäädännössä nämä doktriinit ovat erillisiä välillisen patenttiloukkauksen tyyppejä (35 U.S.C. § 271(b) ja 35 U.S.C. § 271(c). Ehdotus ei kuitenkaan saanut laajempaa kannatusta.
Enemmän keskustelua herätti ”alan ammattimiehen” (person skilled in the art) määritteleminen (Q213). Yksimielisyys tuntui vallitsevan siitä, että kyseessä on juridinen fiktio. Tällaisen henkilön ominaisuuksista ja kompetensseista esitettiin hyvin erilaisia näkemyksiä. Henkilöllä katsottiin muun muassa olevan yleissivistystä (common general knowledge) ja tietoa keksinnön alalta, sekä kykyä tehdä alalle tavanomaisia ja rutiininomaisia kokeita.
Keskusteluissa päädyttiin siihen, että termiä person skilled in the art voidaan tarkastella myös ryhmänä, jolloin ryhmän jäsenillä olisi osaamista eri alueilta. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että ryhmänä toimiminen olisi kyseiseen keksintöön liittyvän oppialan normaali toimintatapa.
Vihreän teknologian patentointi kasvussa
Vihreä teknologia oli myös esillä. Seminaarissa käsiteltiin Brysselissä 30. 9.2010 julkaistua raporttia patenttien merkityksestä puhtaan energian tuotantoteknologialle. Se perustuu Euroopan patenttiviraston (EPO), Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) sekä Kansainvälisen kaupan ja kestävän kehityksen keskuksen (ICTSD) yhdessä toimeenpanemaan empiiriseen tutkimukseen.
Tutkimuksessa esitetään uskottavaa uutta tietoa kiistellystä aiheesta, eli patenttien roolista kasvihuonepäästöjä potentiaalisesti vähentävän energiantuotantoteknologian siirrossa ja kehittämisessä. Tutkimuksesta ilmenee, että puhtaiden energiantuotantopatenttien hakemusmäärät ovat kasvaneet merkittävästi Kioton ilmastosopimuksen hyväksymisen jälkeen vuonna 1997.
Keskustelussa esitettiin näkemyksiä myös UKIPOn käyttämästä nopeutetusta hakuprosessista vihreälle teknologialle, jonka todettiin lukujen valossa toimineen verrattain hyvin. Erityisesti kiinnitettiin lisäksi huomiota kehittyvien maiden rooliin ympäristötavoitteiden saavuttamisessa ja mahdollisuuksiin edistää yritysten teknologiansiirtoa cleantech-sektorilla.
Lääketeollisuudelle kokonainen seminaaripäivä
Lääketeollisuuden markkinoiden uskotaan kasvavan noin viidellä prosentilla eli 300 miljoonalla dollarilla seuraavan viiden vuoden aikana (IMS Health Midas 2009). Osittain tämän kasvun johdosta AIPPIssa lähestyttiin aihetta kokonaisen päivän kattavalla seminaarisarjalla ja useasta eri näkökulmasta.
Aiheissa käsiteltiin esimerkiksi lisäsuojatodistuksiin liittyviä avoimia oikeuskysymyksiä ja tulkintaongelmia, dokumentaatiosuojaa, lääkeyhtiöiden uusia tavaramerkkistrategioita, alan tutkimuksen teknologisoitumisen aiheuttamia haasteita patentoitavuudelle ja kilpailuoikeuskysymyksiä.
Tapaamisiin kylmässä Lapissa ja kuumassa Intiassa
Ennen seuraavaa Forum & Executive Committee -kokousta Hyderabadissa Intiassa 13. -19.10.2011, luvassa on tavanomaisesta konferenssiympäristöstä virkistävällä tavalla poikkeava kotimainen tilaisuus.
Luvassa on Suomen AIPPI-ryhmän järjestämä Lapin AIPPI Symposium 31.3.-2.4.2011, jonka aiheena on ”Trade Dress Protection – A Land of Confusion?”. Oli miellyttävä havaita, että symposiumin laadukas ohjelma ja puhujakunta herättivät paljon kiinnostusta myös Pariisissa. Suosittelenkin kaikkia varaamaan oman paikkansa riittävän ajoissa.
Jan Lindberg
Asianajaja, MJur (ECL)
Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy
Käsitellyt kysymykset, resoluutiot ja osa kansallisten raporttien yhteenvedoista löytyy AIPPIn verkkosivuilta:
