Vanhat valokuvat – vapaita vai suojattuja?

(IPRinfo 2/2007)

Vuosikymmenten takaiset valokuvat herättävät kysymyksen, onko niiden tekijänoikeussuoja jo lakannut, vai onko käyttö yhä luvanvaraista.

Sanomalehdissä julkaistavat valokuvat ovat yleensä tuoretta tavaraa. Toisinaan vanhoillekin kuville ilmenee käyttöä, vaikkapa lehden juhlistaessa merkkipäiväänsä.

Tekijänoikeuslain mukaan valokuvaajan lupa tarvitaan kahdessa tilanteessa:

  • valmistettaessa valokuvasta kappaleita sekä
  • saatettaessa valokuva yleisön saataviin.

Esimerkiksi valokuvan painaminen lehteen, julisteeseen, kirjaan tai muuhun julkaisuun on kappaleen valmistamista kuvasta. Yleisön saataviin saattamista on puolestaan esimerkiksi valokuvan asettaminen näytteille tai välittäminen verkossa.

Kahden kerroksen kuvia
Tekijänoikeuslaki tuntee kahdenlaisia valokuvia: teoksia ja muita valokuvia. Näiden valokuvatyyppien suoja-ajat eroavat toisistaan, mikä aiheuttaa käytännössä ongelmia. Nyrkkisääntö on, että teosvalokuvat nauttivat suojaa kuvaajan eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Muiden valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvan valmistamisvuoden eli ottamisvuoden päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä kuvaa saa käyttää vapaasti ilman lupaa.

Pohdittaessa vanhan valokuvan käytön luvanvaraisuutta on ensin ratkaistava, onko kuva teos vai muu valokuva. Tähän rajanvetoon ei vielä ole kiteytynyt selkeitä tulkintasääntöjä. Kuvan laadukkuus tai korkeatasoisuus ei ratkaise asiaa, vaan ainoa kriteeri on kuvan omaperäisyys.

Jos kuva ilmentää kuvaajansa luovaa panosta, kyse on teoksesta. Vähemmän omaperäiset näppäilyt ovat muita valokuvia. Päätöksen rajanvedosta joutuu tekemään se, joka kuvaa käyttää. Viime kädessä asiasta päättää tuomioistuin.

Kuvan kohteella merkitystä
Valokuvaa käytettäessä tulee kiinnittää huomiota myös kuvan kohteeseen. Mikäli kuvan kohteena on tekijänoikeudellisesti suojattu teos, esimerkiksi taulu tai veistos, on valokuva tämän teoksen kappale. Tällöin kuvan käyttämiseen tarvitaan lupa myös taulun tai veistoksen tekijänoikeuden haltijalta.

Henkilökuvien käyttämisestä ei Suomessa ole erillistä lainsäädäntöä. Käyttämisen luvanvaraisuutta arvioidaan yksityisyyden suojan, hyvän tavan ja oikeuskäytännössä luotujen pelisääntöjen perusteella. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että tunnistettavan henkilön kuvan käyttäminen kaupallisessa toiminnassa edellyttää aina henkilön suostumusta.

Suoja-aika muuttunut kahdesti
Valokuvaa ja sen suoja-aikaa koskevia säännöksiä on muutettu vuosina 1991 (laki 35/1991) ja 1995 (lait 446, 447 ja 1654/1995).

Kaikkiin muutoslakeihin on sisältynyt oma säännöksensä siitä, millaisia valokuvia muutetut pykälät koskevat. Näitä voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä tulkitsemalla ratkeaa, onko jokin tietty valokuva yhä suojan piirissä vai onko se siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi.

Kuvan alkuperämaalla merkitystä
Suomalaisen valokuvaajan ottamat tai Suomessa ensiksi julkaistut valokuvat ovat tekijänoikeuslain mielessä suomalaisia valokuvia.

Suomalainen valokuvateos nauttii tekijänoikeussuojaa, kunnes kuvaajan kuolinvuoden päättymisestä on kulunut 70 vuotta.
Muu kuin teosvalokuva on suojattu, jos se on otettu 1.1.1966 jälkeen. Tätä vanhemmat kuvat ovat pääsäännön mukaan suojasta vapaita ja niitä voi käyttää ilman kuvaajan lupaa. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin sellaiset valokuvat, jotka on otettu 1.1.1957 ja 31.12.1965 välisenä aikana ja joita ei ole tuona aikana julkistettu. Tällaisten kuvien käyttäminen vaatii kuvaajan luvan.

Euroopan talousalueen kansalaisten ottamiin tai Euroopan talousalueella ensiksi julkaistuihin valokuviin sovelletaan samoja säännöksiä kuin suomalaisiin valokuviin. Euroopan talousalueeseen kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Islanti, Norja ja Liechtenstein.

Muista kuin Euroopan talousalueen valtioista peräisin olevat valokuvateokset ovat yleensä suojattuja 70 vuotta kuvaajan kuolinvuoden päättymisestä. Tähän pääsääntöön on kaksi poikkeusta. Jos kuvan suoja-aika oli 1.1.1996 silloin voimassa olleiden säännösten nojalla päättynyt, kuva ei tullut taannehtivasti suojan piiriin. Kyseinen sääntö omaksuttiin pidennettäessä suoja-aika EU-direktiivin nojalla 50 vuodesta 70 vuoteen.

Toinen poikkeus koskee kuvia, jotka ovat peräisin sellaisista maista, joissa suoja-aika on lyhyempi kuin 70 vuotta kuvaajan kuolinvuoden päättymisestä. Tällaisiin valokuviin sovelletaan kuvan alkuperämaan lyhyempää suoja-aikaa.

Euroopan talousalueen ulkopuolelta peräisin olevat valokuvat, jotka eivät ole teoksia, eivät nauti Suomessa tekijänoikeussuojaa. Niitä voi tekijänoikeuden kannalta siis vapaasti käyttää ilman kuvaajan suostumusta.

Edellä selostetut säännökset ovat käytännön tilanteita ajatellen kohtuuttoman monimutkaisia. Kansalaisilta, jotka haluavat noudattaa lakia, ei voi edellyttää ylivoimaisen pykäläviidakon hallintaa. Toivoa sopii, että tekijänoikeuslakia uudistettaessa vanhojen valokuvien käyttämistä koskevat säännöt yksinkertaistetaan. Silloin niitä voidaan odottaa myös noudatettavan.

Satu Kangas
Johtaja
Viestinnän keskusliitto

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehtien Liiton julkaiseman Suomen Lehdistön numerossa 3/07.

Tekijänoikeusneuvosto
Tekijänoikeusneuvosto on valtioneuvoston asettama elin, joka antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Neuvoston lausunnot on julkaistu opetusministeriön kotisivulla
Tekijänoikeusneuvosto on pohtinut valokuvan teossuojaa ja siihen vaikuttavia seikkoja ratkaisussaan 2003:6.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi

Share: