Uutisia

(IPRinfo 4/2001)

Yksinoikeutta tavaramerkkiin ei voi johtaa tekijänoikeudesta

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on 13.11.2001 antanut päätöksen asiassa Delffi Trikoo Oy v Sea World, Inc. koskien kuviomerkin (206186) rekisteröitävyyttä.

Merkissä on ympyrän muotoon tyylitelty hyppäävä delfiini ja aaltoja. Delffi Trikoo oli jättänyt väitteen samankaltaisen vakiintuneen tavaramerkkinsä perusteella Sea Worldin rekisteröintiä vastaan. Asiaa on käsitelty myös IPRinfo -lehden numeroissa 1/1999 ja 2/1999.

Sea World katsoi saaneensa tekijänoikeuden perusteella aikaisemman oikeuden merkkiin sen käyttöönotosta USA:ssa 1980, koska sekä Suomi että USA ovat Bernin konvention jäseniä ja koska Sea Worldin merkki oli esiintynyt muutamissa matkaesitteissä Suomessa. Patentti- ja rekisterihallitus hylkäsi väitteen Sea Worldin aikaisemman tekijänoikeuden ja tavaramerkkilain 14.1 §:n 5 kohdan perustella. Mainittu lainkohta kieltää tavaramerkin rekisteröinnin, jos se on sekoitettavissa toisen tekijänoikeudella suojattuun teokseen. Nyt ei kuitenkaan ollut kysymys tällaisen merkin rekisteröinnistä, sillä Sea World oli sekä tekijänoikeuden että rekisteröinnin haltija.

Päätöksessään Patentti- ja rekisterihallitus katsoi Delffi Trikoon vakiinnuttamalla saaneen yksinoikeuden merkkiinsä ennen Sea Worldin tekemää hakemusta, mistä seurasi kahden yksinoikeuden kollisio.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan perustelujen mukaan ratkaisua siitä, kummalla on aikaisempi tavaramerkkiyksinoikeus ei voida perustaa tekijänoikeuteen, eikä väitettä olisi pitänyt hylätä TML 14.1 §:n 5 kohdan perusteella. Valituslautakunta kuitenkin arvioi esitetyn vakiintumisnäytön toisin ja hylkäsi väitteen, koska väitteentekijän toimittaman materiaalin ei katsottu osoittavan merkin tulleen vakiintuneeksi hakemusta tehtäessä. (Tuukka Airaksinen)

Yhteisöpatentti ei edennyt – ministerineuvoston kokous 26.11.2001

Ministerit eivät päässeet sopimukseen yhteisöpatentista. Kiistaa aiheutui kansallisten patenttivirastojen asemasta, kielistä, patenttituomioistuimesta ja yhteisöpatentin suhteesta Euroopan patenttisopimukseen.

Komission esityksen mukaan patentti käännettäisiin englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Silloin käännöskuluiksi tulisi 732 tai 2390 euroa tyypillisille patenteille, sen mukaan onko ne toimitettu näillä kielillä vai käännetäänkö ne virastossa. Tällä hetkellä eurooppapatentin kääntäminen maksaa 11 500 euroa. Eräät jäsenmaat vaativat patenttivaatimusten kääntämistä kaikille EU-kielille. Tällöin käännöskulut nousisivat 6954 euroon, jos virallisten kielten määräksi tulee laajenemisen jälkeen 19. Tiivistelmän kääntäminen vaatimusten lisäksi nostaisi kustannukset 11500 euroon.

Suomen hallitus kannattaa periaatteessa yhteisöpatenttia, mutta on huolestunut kieli- ja oikeudenkäyntijärjestelyjen vaikutuksesta suomalaisten pienyritysten asemaan.
(JH)

Huom. Ministerineuvosto kokoontui myös 20.12.2001 ainoana asianaan yhteisöpatentti, mutta tuolloinkaan ei vielä päästy sopuun kieli- ja rahakysymyksistä.

EU:n tiedotteet RAPID-tietokannassa; hae 1) päivämäärällä 27.11.2001, Results of the Internal Market/ Consumer Affairs/ Tourism Council, 26th November 2001 sekä 2) pvm 21.12.2001, Results of the Internal Market Council Brussels, 20th December 2001 Community Patent.

Komission ehdotus lähetetty eduskuntaan 26.10.2000. Valitse EU-asiat => asiakirjan tunnus U 54/2000

Syöpähiiren patentointi

Euroopan patenttiviraston (EPO) väiteosasto piti suullisen käsittelyn marraskuussa 2001 Harvardin yliopiston kehittämälle syöpähiirelle myönnettyä patenttia vastaan tehdyistä väitteistä. Väitteiden tekijöinä oli lukuisia yksityishenkilöitä ja kansalaisjärjestöjä.

Patentti koskee hiirtä, jolle kehittyy syöpä tietyissä oloissa.

Tutkimusosasto hylkäsi patenttihakemuksen 1989, koska sen mukaan Euroopan patenttisopimuksen artikla 53 (b) kieltää eläinten patentoinnin sinänsä. Valituslautakunta kumosi tutkimusosaston päätöksen ja palautti asian tutkimusosastolle, koska artikla 53 (b) kieltää vain eläinrotujen patentoinnin. Siten tutkijoiden tuli ratkaista, oliko syöpähiiri eläinrotu tai oliko se artiklan 53 (a):ssa kielletty yleisen järjestyksen tai moraalin vastainen keksintö.

Toisessa päätöksessään 1991 tutkimusosasto katsoi, että syöpähiiri oli Euroopan patenttisopimuksen mukainen keksintö. Siitä syöväntutkimukselle koituva hyöty on niin suuri, että se oikeuttaa eläimille aiheutuvat kärsimykset. Patentti on ollut voimassa 13.5.1992 alkaen.

EPO:n väiteosasto totesi kahden päivän suullisen käsittelyn jälkeen, että patentti täytyy rajoittaa ”… to transgenic rodents containing an additional cancer gene”. Päätöksestä voivat valittaa sekä patentinhaltija että kaikki väitteidentekijät.
(JH, MLM)

Patentinloukkaus ja hyvä liiketapa – markkinatuomioistuimen ratkaisu 2001:15

B Oy oli A Oy:n asiakkaille lähettämissään kirjeissä maininnut, että A Oy:n oli oikeuden päätöksellä todettu loukanneen erästä B Oy:n patenttia. B Oy oli myös maininnut käynnistäneensä Suomessa oikeudenkäyntejä oikeuksiaan suojellakseen. Molemmat maininnat olivat sinänsä paikkansapitäviä, mutta kirjeissä ei ollut kerrottu, että mainittu oikeuden päätös oli annettu jo 1990 -luvun alkupuolella. Kirjeissä olleet patentinloukkausta koskevat ilmaisut olivat myös olleet yksilöimättömiä.

Markkinatuomioistuin totesi 15.10.2001 antamassaan päätöksessä, että B Oy oli A Oy:n asiakkaille ja alihankkijoille kohdistamallaan viestillä pyrkinyt vaikuttamaan A Oy:n markkinoimien vastaavien laitteiden kysyntään. Tuomioistuimen mukaan patentinloukkausta koskevat ilmaisut olivat olleet omiaan antamaan sellaisen kuvan, että myös A Oy:n nyttemin markkinoimat laitteet loukkaisivat B Oy:n patentteja. B Oy:llä ei ollut näyttöä tälle väitteelleen, ja väitteet olivat saattaneet antaa virheelisen kuvan A Oy:n markkinoimista laitteista.

B Oy oli esittämällä markkinoinnissaan A Oy:n tuotteiden ostamista harkitseville tahoille yksilöimättömiä väitteitä siitä, että A Oy:n oli todettu aikaisemmalla oikeuden päätöksellä loukanneen B Oy:n patentteja ja A Oy:n potentiaalisille asiakkaille ja alihankkijoille toteennäyttämättömästi väittämällä A Oy:n myöhemminkin tarjoamien laitteiden loukkaavan Suomessa tai ulkomailla voimassa olevia B Oy:n patentteja sekä väittämällä, että B Oy olisi ulkomailla käynnistänyt tai käynnistämässä oikeudenkäyntejä suojellakseen patenttioikeuksiaan, menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti.
(MLM)

Share: