Uusi yritys kohti sähköistä sisämarkkinaa – Digitaalinen agenda

(IPRinfo 1/2011)

Keväällä 2010 Euroopan unionin ilmatilaa tukki vulkaaninen tuhka, nykyisin on ilma tiheänä EU:n strategisista aloitteista.

Ajankohtaisia aloitteita ovat Eurooppa 2020 -strategia, siihen liittyvät lippulaivahankkeet (mm. digitaalista agendaa koskeva tiedonanto, innovaatiounionia sekä nuorten asemaa koskevat hankkeet) sekä uusi toimenpidepaketti sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi.

Keskustelua on herättänyt myös selvitysmies Mario Montin kesällä ilmestynyt raportti sisämarkkinoiden tilasta.

IPR-näkökulmasta kiinnostavimmat toimenpiteet liittyvät keskusteluun tekijänoikeussääntelystä. Monti ehti jo väläyttää tekijänoikeuden asetustasoista harmonisointia eräiden teollisoikeuksien tapaan. Montin raportista heijastuu kärsimättömyys sisämarkkinakehityksen hitauteen.

Digitaalinen agenda yksi lippulaivoista
Eurooppa 2020 -strategiaan liittyy seitsemän lippulaivahanketta. Yksi keskeinen on digitaalinen agenda, josta julkistettiin tiedonanto 19.5.2010. Digitaalisessa agendassa on seitsemän toimenpidealuetta:
1. Digitaaliset sisämarkkinat
2. Yhteentoimivuus ja standardit
3. Luottamus ja turvallisuus
4. Nopeat ja ultranopeat internet-yhteydet
5. Digitaalinen lukutaito, valmiudet ja osallisuus
6. ICT:n hyödyntäminen mm. kestävän kehityksen, terveyspalvelujen, kulttuurin, julkishallinnon ja älyliikenteen alueilla
7. Tutkimus ja innovaatiot

Erityisesti ensimmäinen liittyy tekijänoikeuteen. Tavoitteena on yksinkertaistaa rajat ylittävää tekijänoikeuden lisensointia ja hallintaa. Tämän johdosta valmistellaan esitys tekijänoikeuksien hallintaa koskevaksi direktiiviksi samoin kuin orpoja teoksia koskeva direktiiviehdotus. Julkisen informaation käytettävyyttä edistetään.

Montin toimenpidesuosituksia konkretisoidaan
Montin raportissa toimenpidesuositukset digitaalisten sisämarkkinoiden osalta jaettiin seuraavasti:
1. Kuluttajien aseman parantaminen ja sähköinen kaupankäynti
2. Teleinfrastruktuurin ja -palveluiden saumattomuus
3. Digitaalisen verkkosisällön rajat ylittävä saatavuus
4. Vapaan liikkuvuuden edistäminen

Montin työn jälkeen komissio on 27.10.2010 julkaissut tiedonannon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, jossa eräitä Montin ideoita on jalostettu kohti konkretiaa.

Toimenpidepakettiin sisältyy 50 ehdotusta, joista ensimmäinen koskee EU-patenttia. Tavoitteeksi asetetaan, että ensimmäinen EU-patentti myönnetään vuonna 2014.

Toisena ehdotuksena on, digitaalisessa agendassa mainitulla tavalla, tekijänoikeuksien hallintaa koskevan puitedirektiivin laatiminen verkkosisältöjen käyttömahdollisuuksien laajentamiseksi. Komissio aikoo myös esittää orpoja teoksia koskevan direktiiviehdotuksen. Kolmantena ehdotuksena ovat toimenpiteet piratismin vähentämiseksi.

Lisäksi komissio aikoo esittää vuonna 2011 säädösehdotuksia, joiden tavoitteena on muun muassa lainsäädäntökehityksen mukauttaminen internetin kehittämisen myötä syntyneisiin tarpeisiin ja tullin toiminnan lujittaminen tällä alalla. Tarkoitus on myös tarkastella uudestaan strategiaa, joka koskee immateriaalioikeuksien täytäntöönpanoa kolmansissa maissa.

Euroopan digitaalisen kehityksen edistäminen
Hankkeiden taustalla ovat vanhat tutut syyt: Euroopan pelätään jäävän jälkeen digitaalisesta kehityksestä. Merkittävät digitaaliset palveluinnovaatiot tulevat lähinnä Yhdysvalloista. Miksi EU ei ole yhtä luova? Vastauksia etsitään lähinnä oikeudellisista rakenteista.Sisämarkkinapaketin perusteluosaan on koottu eräitä keskeisiä syitä sisämarkkinasääntelyn tehostamiselle. Huomattava osa rajat ylittävän liiketoiminnan potentiaalista on vielä käyttämättä.

Rajojen yli tehtävien julkisten hankintojen osuus kaikista julkisista hankinnoista oli vuonna 2009 vain noin 1,5 prosenttia. Vaikka palvelujen sisämarkkinoilla on tapahtunut edistymistä, rajojen yli tarjottavien palvelujen osuus unionin BKT:stä on vain 5 prosenttia, kun se sisämarkkinoilla käytävässä teollisuushyödykkeiden kaupassa on 17 prosenttia.

Ainoastaan 7 prosenttia kuluttajista teki vuonna 2008 ostoksia rajojen yli internetissä. Sisämarkkinoiden tehostamisessa on merkittävä kasvupotentiaali.

Haasteena EU:n jähmeä päätöksenteko
Euroopan unionin kyky viedä läpi vaativia lainsäädäntöhankkeita ja muutosprosesseja ei viime vuosina ole ollut nousussa. Jäsenmaiden määrän kasvu 27:ään lisää neuvottelujen tarvetta. Parlamentin roolin vahvistuminen konsultoivasta roolista päätösvaltaiseksi elimeksi tarkoittaa, että komission mahdollisuus viedä esityksiään läpi sellaisenaan on heikentynyt.

Digitaalinen strategia tarkoittaa projektijohdon kannalta erityistä haastetta EU:n sisäiselle koneistolle. Sektorit ylittävä yhteistyö pääosastojen kesken ei juuri kuulu komission työkulttuuriin. Komission onkin kyettävä rakentamaan itselleen sellaiset toiminta- ja johtamismallit, että vaativia ohjelmia voidaan tuloksellisesti viedä läpi. Sama haaste on Suomessa. Vaikka ministeriöiden välisellä yhteistyöllä on enemmän perinteitä kuin komissiossa, joutuvat meilläkin digitaalisen agendan päävastuulliset tahot, eli liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtioneuvoston kanslian EU-yksikkö, vaativan tehtävän eteen Suomen kantojen muodostamisessa ja vaikuttamisessa.

Yhtenä tärkeimmistä kehittämistä vaativista alueista pidetään tekijänoikeutta. Voimakkaasti yleistäen ongelmana on nähty angloamerikkalaisen tekijänoikeuden ”fair use” -sääntely, joka on sallivampaa kuin eurooppalainen, nimenomaisiin poikkeuksiin ja rajoituksiin perustuva sääntely. Yleisesti uskotaan, että yhdysvaltalainen sääntely kannustaa riskinottoon ja investointeihin, kun eurooppalainen malli johtaa tekijäoikeuden ylilegalisointiin ja sijoittajien karkottamiseen. Vaikka näitä kysymyksiä pidetään tekijänoikeuden sääntelyllä ratkaistavina asioina, taustalla lienee myös syvempiä yritystoimintaan ja yrittämisen riskinottoon liittyviä kulttuurieroja.

Digitaaliset sisämarkkinat kansallinen avaintavoite
Valtioneuvosto on määritellyt EU-politiikan viisi avaintavoitetta vuosille 2010-2011. Sisämarkkinakysymykset, digitaaliset sisämarkkinat mukaan lukien, on näistä järjestyksessä toinen. Muut ovat talouspoliittinen koordinaatio, ilmastopolitiikka, rahoituskehykset sekä unionin globaali rooli. Digitaalinen agenda on siten Suomen kannalta varsin tärkeässä asemassa.
Valtioneuvosto katsoi selvityksessään Euroopan digitaalistrategiasta, että tieto- ja viestintäteknologian nykyistä tehokkaammalla hyödyntämisellä voidaan vastata mm. väestön ikääntymisestä ja työvoiman niukkuudesta aiheutuviin haasteisiin.

Tieto- ja viestintäsektori tuottaa suoraan 5 prosenttia Euroopan BKT:stä, ja sen markkinoiden arvo on 660 miljardia euroa vuodessa. Sektorin vaikutus tuottavuuden kokonaiskasvuun on kuitenkin huomattavasti suurempi.Hyödyntämällä palveluissa tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan vastata julkisen sektorin kestävyysvajeeseen ja luoda sellaista palveluiden vientiin tähtäävää elinkeinotoimintaa, jota Suomen perinteisen perusteollisuuden lisääntyvä siirtyminen muualle edellyttää. Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan käyttää myös ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttamisen apuvälineinä. Lisäksi nopeiden viestintäyhteyksien edistäminen on olennaisen tärkeätä. Sivistysvaliokunta piti valtioneuvoston digitaalistrategiaa koskevaa selvitystä käsitellessään tärkeänä, että strategian toteuttamista varten luodaan ohjelmajohtamisen malli, jolla varmistetaan riittävä koordinaatio komissiossa.

Eurooppa yhdistää eri kansalliset kulttuurit
Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että Eurooppa ei ole laaja yhtenäinen kulttuurialue Yhdysvaltojen tapaan, vaan yhteiseen sivistyskäsitykseen ja kulttuuripohjaan perustuva, eri maiden omaleimaiset kansalliset kulttuurit yhdistävä alue. Yritysten näkökulmasta sisältötuotteiden markkinat ovat enemmän kieli- ja kulttuurisidonnaisia kuin markkinat keskimäärin.

Valiokunta korosti vakiintuneena kantanaan Suomen nykyisen sopimuslisenssijärjestelmän toimivuutta ja suhtautui kriittisesti tekijänoikeuksien kollektiivihallinnointia koskevaan yhteisöoikeudelliseen sääntelyyn. Se suhtautui kriittisesti myös alkuperämaaperiaatteen käyttöön sisältöjen verkkolevityksessä. Eräänä suurimpana Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymisen esteenä sivistysvaliokunta piti laajamittaista, luvatonta sisältöjen verkkolevitystä eli piratismia. Valiokunta yhtyi kuitenkin tiedonannossa esitettyyn kantaan, että laaja ja houkutteleva laillinen verkkotarjonta on tehokas vastaus piratismiin.

Mikko Huuskonen
OTT, dosentti, neuvotteleva virkamies
Työ- ja elinkeinoministeriö

Viisi korkeaa tavoitetta
Eurooppa 2020 on ylätason strategia, johon sisältyy viisi korkean tason EU-tavoitetta:
1. 20-64-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin
2. Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus 3 prosenttiin BKT:sta
3. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen
4. Koulutustason nosto
5. Sosiaalisen osallisuuden lisääminen köyhyyttä vähentämällä.

Tausta-aineistoa

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Euroopan digitaalistrategia. 26.8.2010, asiakirja KOM(2010) 245 lopullinen.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0245:FIN:FI:PDF

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta: 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi. 27.10.2010, asiakirja KOM(2010) 608 lopullinen.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0608:FIN:FI:PDF

E 54/2010 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Euroopan digitaalistrategia.
E 54/2010 vp

E 12/2010 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kööpenhaminan jälkeen: pikaisia toimia maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan vauhdittamiseksi.
E 12/2010 vp

Share: