Uusi tuoteväärennösasetus

(IPRinfo 4/2004)

Tuoteväärennösasetuksena tunnettu EU-asetus 3295/94 on kumottu asetuksella 1383/2003. Uuden asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia puolustautua kasvavan tuoteväärennösongelman edessä – mutta ovatko muutokset yksinomaan positiivisia?

Uusi tuoteväärennösasetusasetus (EY) 1383/2003 tuli voimaan 1.7.2004. Asetus sisältää useita muutoksia aikaisempaan asetukseen 3295/94 (muutettuna asetuksella 241/1999), ja onhan aikaisemman asetuksen säätämisen jälkeen paljon vettä virrannutkin Aurajoessa.

Teknisluonteisten muutosten lisäksi uudistus sisältää myös materiaalisesti uusia sääntöjä. Uudistuksen tarkoitus on ollut vahvistaa oikeudenhaltijoiden asemaa kasvavan ongelman edessä, mutta lopputulos ei ole täysin tyydyttävä.

Asetus on otsikoitu “Tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteutettavista toimenpiteistä.”

Yksi uudistuksen punaisista langoista on ollut tulliviranomaisten toimintamahdollisuuksien parantaminen ja yhdenmukaistaminen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunnassa. Aikaisemman asetuksen mukainen järjestelmä säilyy pääpiirteissään kuitenkin ennallaan.

Soveltamisala laajenee
Aiemman asetuksen kattamien immateriaalioikeuksien lisäksi uusi asetus laajentaa soveltamisalan koskemaan myös kasvinjalostajan oikeuksia, maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä. Tämä heijastaa tarkastuksissa tavattujen väärennettyjen elintarvikkeiden, alkoholin ja muiden juomien määrän kasvua EU:n alueella.

Laajentaminen on sinänsä positiivista, mutta uudistuksen käytännön merkitys Suomessa jää tältä osin nähtäväksi. Rinnakkaistuontiin ei soveltamisalaa vieläkään laajennettu, vaikka oikeudenhaltijat ovat tätä pitkään jo vaatineet.
Soveltamisala laajenee myös yleisvalvontahakemuksissa. Aikaisemmin on ollut mahdollista tehdä yhteisön laajuinen yleisvalvontahakemus vain yhteisötavaramerkkiin perustuen, mutta uuden asetuksen myötä yhteisön laajuisen hakemuksen voi tehdä myös yhteisön mallioikeuden, yhteisön kasvinjalostajanoikeuden tai alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän tai yhteisön suojatun maantieteellisen merkinnän haltija.

Myös matkustajien henkilökohtaiset matkatavarat kuuluvat jatkossa asetuksen soveltamisalaan, kuitenkin siten, että asetus ei kata muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin tarkoitettuja tavaroita (alle 175 € arvosta). Jos aineelliset seikat viittaavat kaupalliseen toimintaan, voidaan myös näihin tavaroihin puuttua.

Tarkempia määräyksiä uuden asetuksen soveltamiseen annetaan soveltamisasetuksessa (1891/2004/EY). Komissio kuitenkin viivästyi soveltamisasetuksen valmistelutyössään, sillä se tuli voimaan vasta lokakuun lopussa, neljä kuukautta perusasetuksen voimaantulosta.

Soveltamisasetuksen sisältö ei merkityksetön
Aivan merkityksetön ei soveltamisasetus ole. Siihen sisältyvät liitteinä pysäytys- ja yleisvalvontahakemuksissa käytettävät kaavakkeet sekä oikeudenhaltijan annettavaksi tarkoitettu malli-ilmoitus. Ilmoituksen sisältöön on tehty muutoksia koko sen valmistelun ajan ja lopputulos jättänee paljon toivomisen varaa.

Ehkä huomionarvoisimpana ja huonoiten valmisteltuna muutoksena on juuri oikeudenhaltijoille tarkoitetun ilmoituksen käyttöönotto ja siten vakuuden vaatimisen mahdollisuuden poistaminen. Aikaisempi asetus antoi kansalliselle viranomaiselle mahdollisuuden vaatia oikeudenhaltijalta vakuus tullivalvontaan ottamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisen turvaamiseksi. Suomi ei tosin ole tällaista vakuutta vaatinut.

Tuoteväärennösasetuksen 6(1) artiklan mukaisesti on pysäytys- ja yleisvalvontahakemuksiin liitettävä ilmoitus, jossa oikeudenhaltija sitoutuu tiettyyn vastuuseen tullipysäytyksestä aiheutuneista kuluista. Samoin oikeudenhaltija sitoutuu ilmoituksella vastuuseen tullivalvonnassa pitämisestä aiheutuneista kuluista.

Vastuu oikeudenhaltijalle voi syntyä vain, jos tämä laiminlyö menettelyn jatkamisen tai jos tavara ei loukkaa teollis- tai tekijänoikeuksia. Vastuu koskisi lähinnä varastointikuluja.

Asetuksen voimaantulon ja soveltamisasetuksen julkaisemisen välisenä aikana, kun ilmoituksen sisältö ei vielä ollut tiedossa, teki Suomen tulli kompromissiratkaisun asiassa. Tulli vaati oikeudenhaltijoilta yleisvalvontahakemusten yhteydessä ilmoituksen siitä, että 6(1) artiklan mukaiset kulut tullaan korvaamaan.

Tullivalvonnan maksuihin ja määräaikoihin muutoksia
Uudella asetuksella poistetaan kansallisten tulliviranomaisen mahdollisuus kantaa maksuja palveluistaan tuoteväärennöksiin liittyen. Virallismaksun poistumisella yleisvalvontahakemuksesta ja pysäytyshakemuksista jää Suomessa melko merkityksettömäksi asiaksi, sillä tulli ei Suomessa ole veloittanut niistä kuin 175 €. Eräissä EU-jäsenvaltioissa maksu on ollut huomattavasti korkeampi.

Artiklassa 11 mahdollistetaan tullivalvonnassa olevien tavaroiden summaarinen tuhoaminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä vaatii Suomessa lainsäädäntömuutoksen, joka ilmeisesti tullaan toteuttamaan viittaussäännöksellä tullilakiin.

Uusi asetus sisältää myös eräitä teknisluonteisia muutoksia, joista voidaan mainita yleisvalvontojen pituuden yhdenmukaistaminen, määräaikojen laskemisen täsmentäminen sekä hakemusten elektronisen lähettämisen rohkaisu.

Joustavuus syytä säilyttää
Uudistuksen tarkoituksena on ollut yhtenäistää “border measureihin” liittyvää käytäntöä EU-maissa. Mm. ECTA:n (European Communities Trade Mark Association) tekemän kyselyn (Special Newsletter No. 46/2003) perusteella on ilmeistä, että aikaisemman asetuksen soveltaminen on vaihdellut suuresti eri jäsenmaissa. Uudistuksen tuloksena on kuitenkin ollut sekavan valmistelutyön jälkeen epätasainen asetus, jossa positiivista on sen avoimeksi jätetty muotoilu useiden määräysten suhteen – tämä mahdollistaa asetuksen tarkoituksenmukaisen ja kunkin jäsenmaan oikeusperinteen mukaisen soveltamisen.

Nykyinen tullipysäytyskäytäntö Suomessa on erittäin toimiva ja joustava. Olisikin hyvin suotavaa, että uusi asetus ei vaikeuta toimivaa järjestelmää, sillä se ei varmastikaan ole ollut tarkoitus. Oikeudenloukkauksen kohteeksi joutuvien oikeudenhaltijoiden asemaa ei ole syytä huonontaa.

Henrik af Ursin
OTK, LL.M
Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy
Kirjoittaja on Suomen Anti-piratismiyhdistys ry:n varapuheenjohtaja

Neuvoston asetus (EY) N:o 1383/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteutettavista toimenpiteistä
Virallinen lehti nro L 196 , 02/08/2003 s. 0007 – 0014

Komission asetus (EY) N:o 1891/2004, annettu 21 päivänä lokakuuta 2004, tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteutettavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 soveltamista koskevista säännöksistä
Virallinen lehti nro L 328 , 30/10/2004 s. 0016 – 0049