Uudet teesit innovaatioille – Innovaatioparlamentti Turussa 22.-23.4.2009

(IPRinfo 3/2009)

Kolmanteen, tällä kertaa Turussa järjestettyyn Innovaatioparlamenttiin osallistui yli 100 eri alojen edustajaa innovoimaan uusia aloitteita Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Aluksi edelliset innovaatioparlamenttikaupungit, Lappeenranta ja Vantaa, luovuttivat Turulle viestikapulana muistitikun, johon oli talletettu edellisten parlamenttien tuloksia. Viestiin liittyi kehotus kiinnittää huomiota kuntien mahdollisuuksiin ja velvollisuuksiin edistää keksinnöllistä toimintaa.

Vetovastuun vaihdon jälkeen kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen muistutti Turun osallistumisesta innovaatiotoimintaan kautta aikojen ja korosti opetuksen asemaa innovaatiomaailmassa. Lopetussanoinaan hän julisti yleisen Innovaatiorauhattomuuden alkaneeksi.

Aamupäivän puheissa kansleri Christopher Taxell kysyi, pystyvätkö suomalaiset yritykset luomaan sitä uutta, mikä on muuttuvassa maailmassa menestyksen edellytys. Ylijohtaja Raimo Luoma kävi läpi valtioneuvoston periaatepäätöstä aineettomien oikeuksien strategiasta ja korosti kilpailuoikeuden merkitystä.

Professori Saara Talas kyseenalaisti vanhoja ajattelumalleja ja painotti inspiroivassa esityksessään fanikulttuurin ja käyttäjien osallistumisen tärkeyttä innovaatiotoiminnassa. Parlamentaarikot tutustuivat myös Susan Boylen tuhkimotarinaan siitä, että kohtalot ja menestys on pitkälti yleisön käsissä; tämä amatöörilaulaja sai Britannian Talent-ohjelman ja YouTuben kautta valtavan mediasuosion.

“Hulluille hankkeille” oma riskirahasto
Iltapäiväksi parlamentti jakautui kahdeksaan valiokuntaan, jotka laativat laajojen keskustelujen tuloksena suositusehdotuksia päättäjille, yrityksille ja keksijöille, Seuraavana aamuna ne käsiteltiin ja hyväksyttiin täysistunnossa.

Keskeisiksi ja kiireellisiksi nousi muun muassa seuraavia asioita:
– Yleisöjen ja käyttäjien uudenlainen merkitys ja asema innovaatiotoiminnassa. Innovaatiostrategian pitää tuntea myös radikaalit innovaatiot, jotka voivat merkittävästi muuttaa olemassa olevia toimintatapoja ja -ympäristöä. “Hulluille hankkeille” pitää luoda riskisijoitusrahasto.
– Keksijän on myös otettava asiakkaan näkökulma huomioon ja opittava myymään asiakkaille keksintönsä hyötyä, ei vain tuotetta tai laitetta. Keksijän tulee osallistua keksintöönsä perustuvan brändin rakentamiseen.
– Yhteiskunnan pitää osata hallinnollisesti ja juridisesti tukea ideoiden ja keksintöjen konseptointia ja markkinointia. Aineettoman ja elämyksellisen maailman tuotteiden markkinoinnissa on välttämätöntä hallita digitaaliset verkot ja mediat.
– Tiedon lisääminen kaikilla tasoilla, myös julkishallinnossa, on keskeistä. Immateriaalioikeus pitää sisällyttää opetussuunnitelmiin peruskoulusta lähtien, ja sen opettamiseen on suunnattava riittävästi resursseja. Parlamentin mielestä IPR-osaaminen on tunnustettava kansantalouteen ja kilpailukykyyn vaikuttavana kansalaistaitona.
– Rahoitusjärjestelmät ovat monimutkaisia ja jäykkiä. Julkinen raha olisi keskitettävä erityisesti innovaatioprosessin alkupäähän, jotta yksityinen raha voidaan käyttää kaupallistamiseen ja yrityksen kasvattamiseen. Toimintatapojen ja sopimusten on oltava kaikille selvät.
Lisäksi haluttiin muistuttaa keksijän roolista kansainvälisen keksijäliiton (IFIA) sanoin: “ei keksijää – ei keksintöä, ei keksintöä – ei innovaatiota, ei innovaatiota – ei kehitystä”.

Innovaatioparlamentti kytkeytyy Maailman henkisen omaisuuden päivään / viikkoon. Parlamentin jäsenyys perustuu henkilökohtaiseen kutsuun. Sen jäsenmäärä on 200 ja “toimikausi” on kaksi vuotta. Tänä aikana se kokoontuu istuntoihinsa kaksi kertaa vuodessa. Tärkeintä on kuitenkin parlamentin toiminta verkkoyhteisönä; aloitteentekijänä, kiinnostavien aiheitten ja ehdotusten kommentaattorina, keskustelijana sekä yhteisenä informaatiokanavana.

Markus Myhrberg
Partner, Lexia Oy

Innovaatioparlamentin suositukset julkaistaan loppukesästä 2009 Suomalaisten keksijöiden tukiyhdistyksen kotisivulla:
http://www.keksijoidentuki.fi/