Työsuhdemallioikeus?

(IPRinfo 4/2002)

Mallioikeuslakia uudistettiin 1.8.2002 voimaan tulleella lailla (12.7.2002/596) merkittävästi. Muutokset perustuivat mallien oikeudellisesta suojasta annettuun direktiiviin (98/71/EY). Yhteisön mallioikeusasetus tuli voimaan 6.3.2002. Vaikka asetuksessa on kysymys suoraan sovellettavasta lainsäädännöstä, edellytti se joitakin muutoksia myös mallioikeuslakiin. Eduskunta hyväksyi toisessa käsittelyssä 26.11.2002 nämä muutokset mallioikeuslakiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2003.

Mallioikeus on muutosten myötä saanut uusia elementtejä. Kansallisen suojan lisäksi on mahdollista hakea yhteisön tasoista suojaa. Kansalliseen järjestelmään on tullut grace period, uutuuden suoja-aika. Yhteisön mallioikeusasetuksessa on uutena suojamuotona rekisteröimätön mallioikeus. Uusien mahdollisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen tulee todennäköisesti viemään aikansa.

Oikeudet työsuhteessa luotuun malliin

Tässä yhteydessä nostan esiin vain yhden yritystoiminnassa väistämättä esiin tulevan kysymyksen – oikeudet työsuhteessa luotuun malliin.

Mallioikeuslaissa ei ole ollut eikä edelleenkään ole säännöksiä siitä, kenellä on oikeus työsuhteessa luotuun malliin. Mallioikeuslain 1 §:n mukaan oikeus malliin on edelleen sillä, joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. Oikeuskäytäntöä työsuhteessa luotujen mallien osalta ei ole. Tekijänoikeudessa vakiintunutta tulkintatapaa noudattaen voidaan lähteä siitä, että jotain oikeuksia siirtyy työnantajalle suoraan työsuhteen nojalla.

Yhteisön mallioikeusasetuksen 14 artiklan mukaan oikeus yhteisömalliin kuuluu sille, joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa ovat siirtyneet. Artiklan 3 kohdan mukaan oikeus työsuhteessa syntyneeseen malliin kuuluu kuitenkin työnantajalle, ellei sopimuksella ole toisin sovittu tai jos sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ei toisin määrätä.

Yhteisön mallioikeusasetuksessa on kansallisesta laista poikkeava mahdollisuus saada suojaa myös rekisteröimättömälle mallille. Rekisteröimätön malli on todennäköisesti käyttökelpoinen suojamuoto esimerkiksi sellaisille yrityksille, jotka toimivat nopeasti vaihtuvien mallien maailmassa. Erilaisten muotituotteiden valmistajia tämä suojamuoto tulee kiinnostamaan.

Käytännön ongelmia

Ainakin nopealla lukemisella mallioikeuslain ja yhteisön mallioikeusasetuksen erilaisesta lähestymistavasta saattaa seurata käytännön ongelmia. Suomen lainsäädännössä ei suoranaisesti “määrätä toisin” kuin yhteisön asetuksessa, siinä vain jätetään asia säätelemättä.

Sellaiseen johtopäätökseen päätyminen, että työnantajalle työsuhteessa luotuun malliin liittyvät oikeudet olisivat riippuvaiset siitä, minkä suojamuodon työnantaja valitsee, vaikuttaa kovin epätyydyttävältä. Yhteisön mallioikeusasetusta voidaan tarkastella myös siltä kannalta, että asetuksessa on annettu kansalliselle lainsäätäjälle mahdollisuus poiketa asetuksessa säädetystä työsuhteessa luotuja malleja koskevasta olettamasta. Suomessa tätä mahdollisuutta ei ole käytetty hyväksi, koska lakiin ei ole otettu yhteisön mallioikeusasetuksesta poikkeavaa säännöstä.

Tästä käsittääkseni seuraa, että Suomen mallioikeuteen on hiipinyt työsuhdemallioikeus. Asiasta ei ole keskusteltu mallioikeuslain muutosten valmistelun yhteydessä. Asiasta ei myöskään ole mainintaa hallituksen esityksissä mallioikeuslain muutoksiksi.

Immateriaalioikeudet kuumakin aihe työsuhteessa

Immateriaalioikeudet työsuhteessa on ollut välillä hyvin “kuumakin” aihe. Työsuhdetekijänoikeutta selvitettiin tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä melko perusteellisesti, mutta ei päädytty ehdottamaan muutoksia olemassa olevaan tilanteeseen. Tutkijoiden ja yliopistojen oikeudet keksintöihin on myös ollut perusteellisen selvittelyn kohteena. Mallioikeudessa ei asiasta juuri ole keskusteltu, mutta lopputuloksena näyttää olevan työsuhdemallioikeus.

Mallioikeus on yksi yrityksen käytettävissä olevista suojakeinoista. Uusittu mallioikeus pidentää suojamuodon käyttämistä aikaisemmasta 15 vuodesta 25 vuoteen; eli pitemmäksi kuin patenttisuoja. Suojakeinojen tehokas käyttäminen edellyttää, että yritys itse voi päättää, miten se tuotteensa tehokkaimmin suojaa.

Edellä oleva tulkinta työsuhdemallioikeuden toteutumisesta perustuu säännösten tulkintaan. Varmaan voidaan tulkinnalla päätyä myös toisenlaiseen lopputulokseen. Kiistatonta kuitenkin on, että työsuhteessa luotujen mallien oikeuksiin liittyy tietty epäselvyys tai epävarmuus.

Mikäli oikeudet työsuhteessa luotuihin malleihin ovat epäselvät, luo se yrityksissä yhden potentiaalisen epävarmuuden lisää. Immateriaalioikeuksista voidaan aina sopia. Sopimusoikeutta tulisikin käyttää ennakoivasti ja harkiten. Työnantajan ja työntekijän väliset pelisäännöt on kirjattu työsopimukseen. Yksinkertaisinta on ottaa tähän peruskirjaan myös pelisäännöt työsuhteessa luotujen mallien oikeudesta.

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, mallien oikeudellisesta suojasta (EYVL nro L 289 / 1998)

Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista (EYVL nro 3 / 2002)

Laki mallioikeuslain muuttamisesta N:o 596/ 2002 (annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, voimaan 1.8.2002)

Laki mallioikeuslain muuttamisesta N:o 1215/ 2002 (annettu 20 päivänä joulukuuta, 2002, voimaan 1.1.2003)